Vaihtoehtoisia kaupunkitulevaisuuksia etsimässä Kaupunkitutkimuksen päivillä

15 kesä 2018
urmiadmin
161
0

URMI-hankkeen tutkijoista useampi osallistui toukokuun alussa (3.-4.5.2018) järjestetyille kaupunkitutkimuksen päiville. Päivien teemana oli ”Vaihtoehtojen kaupunki”, jonka puitteissa pohdittiin erilaisia maailmoja kaupunkien sisällä. Päivät keräsivät tänä vuonna ennätyksellisen määrän osallistujia, joita oli noin 200. Lienevätkö osasyynä suosiolle myös vetävät kutsuvieraspuhujat. Suurta kiinnostusta keräsi etenkin professori Christian Schmidin puheenvuoro. Hänen mukaansa kaupungistumisesta on tullut planetaarinen ilmiö. Kaupunkimaiset alueet laajenevat ja kutoutuvat yhteen, ja kaupungistumisen uusia muotoja syntyy jatkuvasti. Kaupungistumista onkin siksi käsiteltävä planetaarisesta näkökulmasta ja sitä on pidettävä avoimena prosessina. Kaupungistumista tapahtuu myös kaupunkialueiden ulkopuolella. Esimerkkeinä Schmid kertoi Sveitsin maaseudulla näkyvän kaupungistumisen, Egyptin autiomaassa tapahtuvan rakentamisen, Intian kaupunkien välisten alueiden kasvamisen suunnittelemattomasti yhteen tai Singaporea ympäröivän merialueen kaupungistumisen.

Työryhmäsessioita oli näiden kahden päivän aikana yhteensä kolmetoista. Aihepiirit vaihtelivat kaupunkidemokratiasta kestävään kehitykseen ja virtuaalisen todellisuuden mahdollisuuksiin. Esitykset näissä työryhmissä käsittelivät esimerkiksi Pokemon Go -pelin luomia kaupunkitiloja, sitä miten pelillistämisen kautta voidaan osallistaa kaupunkilaisia suunnitteluun sekä sitä, miten sosiaalinen media haastaa nykyisiä suunnittelukäytäntöjä. Toisaalla esiteltiin ikääntyvien kaupunkilaisten sosiaalisia verkostoja tai heidän näkemyksiään kaupunkikeskustojen vetovoimasta. Erilaisia näkökulmia kaupunkitutkimukseen avautui valtavasti. Monipuolisia ja innostavia keskusteluja syntyi päivien aikana varmasti lukuisia.

URMI:n tutkijat järjestivät päivillä oman työryhmäsession, jonka otsikkona oli ”Kestävää kaupunkikehitystä jäljittämässä”. Vetäjinä toimivat Jarkko Rasinkangas Turun yliopistolta ja Pekka Kettunen Åbo Akademilta. Tämän työryhmän esityksillä oli runsaasti tarttumapintoja toistensa kanssa ja heränneet keskustelut aihepiiristä olivat mielenkiintoisia. Ensimmäiseksi URMI:n Paula Saikkonen THL:lta kertoi tutkimuksesta, jossa pohdittiin kestävyyden eri osa-alueita kaupunkikehityksessä. Sosiaalinen kestävyys on osa-alue, joka on jäänyt ehkä hieman vähemmälle huomiolle, vaikka se onkin kaupungeissa tärkeässä asemassa. Keväällä julkaistun THL:n raportin mukaan esimerkiksi tuloerot ovat Suomen kaupungeissa selvästi korkeammat kuin muualla maassa. Sosiaalisen kestävyyden parempi ymmärtäminen tukisi myös muiden kestävyyden osa-alueiden toteutumista. Timo Kauppinen kertoi myös samasta THL:n raportista, mutta nyt näkökulmana oli segregaatiokehitys Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla. Turku erottui joukosta selvästi alueellisen eriytymisen näkyessä siellä voimakkaimmin. Yhtenä selittävänä tekijänä tässä oli vuokra-asuntojen kasautuminen tiettyihin kaupunginosiin Turussa.

Työryhmäsessioon osallistuneet BEMINE-hankkeen tutkijat olivat selvittäneet sekä raideliikenteen tulevia vaikutuksia Tampereen kaupunkikehitykseen että maankäytön strategista suunnittelua kolmella edellä mainitulla kaupunkiseudulla. Yhteenvetona voitaneen todeta, että Tampereen ja Helsingin suunnitelmat tähtäävät pidemmälle tulevaisuuteen ja huomioivat tulevia kaupunkilaisia, kun taas Turun suunnitelmat keskittyvät enemmän lähitulevaisuuteen. Lisäksi esityksessä todettiin, että kaupunkiraitiotie on kaupunkimuutoksen vipu, jonka ympärille kasvu tiivistyy.

Pekka Kettunen esitteli kanssani kunnille tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselyn vastaajien mukaan taloudellinen kestävyys on noussut tärkeimmäksi osa-alueeksi kestävän kehityksen toiminnassa kunnissa. Tämä heijastanee kuntien tiukkaa taloudellista tilannetta ja sitä tosiasiaa, että raha ratkaisee monissa asioissa. Taloudellinen näkökulma edellä mentäessä ei kuitenkaan aina pystytä tekemään kestäviä ratkaisuja pitkällä tähtäimellä, vaan hyödyt jäävät helposti lyhyen ajan edun tavoitteluksi. Tulevaisuuteen katsominen tapahtuu kunnissa kaiken kaikkiaan melko lyhyellä aikajänteellä. Valtuustokausi tai vähän pidempi ajanjakso on useimmiten kuntien strategioiden ja kestävän kehityksen suunnitelmien aikahorisontti. Vain muutamilla kunnilla suunnitelmia tehtiin yli 15 vuoden aikajänteellä. Kestävä kehitys on tulevaisuuteen katsomista ja vaatii myös pidemmän tähtäimen suunnitelmia. Kunnat kuitenkin kertoivat tekevänsä kohtuullisen paljon strategista työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen sanapari tuntuu vaan usein vaihtuneen trendikkäämmän kielenkäytön tieltä: nyt kunnissa puhutaankin resurssiviisaudesta, kiertotaloudesta ja energiatehokkuudesta. Nämä uudet termit kuitenkin rajaavat väljää kestävän kehityksen käsitettä konkreettisemmaksi. Toisaalta näissäkin sanoissa taustalla voidaan nähdä talouden vaikutukset.

Työryhmien jälkeen ilta jatkui vielä vapaamuotoisen keskustelun ja iltatilaisuuden merkeissä ennen seuraavan päivän ohjelmaa. Kaupunkitutkimuksen päivät antoivat paljon ajattelemisen aiheita ja intoa omaan työhön. Tästä on hyvä jatkaa pohdintaa kestävästä tulevaisuudesta kaupungeissa ja kaikissa muissakin kunnissa.

Hanna Heino 

Kirjoittaja toimii projektitutkina URMI-hankkeessa Turun yliopistolla. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena on tulevaisuustiedon hyödyntäminen kaupungistumisen näkökulmasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *