Maahanmuutto ja terrorismi – tärkeintä Euroopassa?

4 kesä 2018
urmiadmin
222
0

Euroopan muuttoliikeverkoston toukokuun 15. päivä ilmestynyt 10-vuotisjuhlaraportti nosti esiin maahanmuuton ja terrorismin EU-maiden asukkaiden suurimpina huolenaiheina. Nämä kaksi aihetta ovat syrjäyttäneet talouteen ja työllisyyteen liittyvät kysymykset eurooppalaisten tärkeimpinä murheina. Tiedot perustuvat Euroopan parlamentin säännöllisesti keräämään Eurobarometri-kyselytutkimukseen. Mistä on kysymys?

Muutoksen taustalla on parantunut taloudellinen tilanne eri puolilla Eurooppaa, jolloin muut kysymykset ovat saaneet mahdollisuuden nousta esiin. Kun oma tilanne ei ole aivan kuralla, niin on mahdollisuus miettiä myös muita asioita.

Syksyllä 2015 ja keväällä 2016 mittavasti uutisoitu turvapaikanhakijoiden tulo on keskeinen taustailmiö. Kaoottiselta ja hallitsemattomalta vaikuttanut ihmisten saapuminen kumivenein Eurooppaan piirtyi kollektiiviselle verkkokalvolle samoin kuin peltojen laitoja kulkeneet rajanylittäjät ja rautatieasemien ruuhkat.

Lisäksi terrori-iskuja – tai ainakin sellaisiksi tulkittuja väkivallantekoja – on sattunut säännöllisin väliajoin. ISISin kesäkuussa 2014 perustaman islamilaisen kalifaatin nousu ja tuho nosti uskonnollisesti motivoidun väkivallan ja sen inspiroiman terrorismin ykkösuutiseksi pitkäksi aikaa. Näiden seurauksena turvallisuuskysymykset ovat ylipäätään kasvattaneet rooliaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa.

Tosin maahanmuutto nousi Eurobarometrissä keskeisemmäksi teemaksi jo noin vuosi ennen suurinta turvapaikanhakijoiden tuloa. Nykyistä kriittistä suhtautumista maahanmuuttoon, ja erityisesti Eurooppaan ulkopuolelta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, ei siis voi typistää ainoastaan syksyn 2015 seuraukseksi.

Taustalla on tietysti se, että maahanmuutto Euroopan moniin maihin on ylipäätään kasvanut sekä siitä johtuvat, tai siihen muutoin liitetyt, ilmiöt ja ongelmat ovat lisääntyneet. Euroopassa on vuosi vuodelta enemmän tulijoita muualta maailmasta, joten maahanmuuttajat ovat näkyvämmin läsnä monin paikoin. Maahanmuutto monine eri puolineen koskettaa useampia ihmisiä kuin aikaisemmin.

Oikeastaan maahanmuutto ja terrorismi ovat olleet näkyvästi läsnä julkisessa keskustelussa, ja nyttemmin myös sosiaalisessa mediassa, pitkin 2000-lukua. Kaksoistornien romahtaminen syyskuussa 2001 on vielä monien mielessä, vaikka eurooppalainen suuri tarina maahanmuuton ongelmista alkoi jo vuoden 1989 Salman Rushdien Saatanalliset säkeet -kirjan aiheuttamista mellakoista ja Ajatollah Khomeinin kirjailijalle asettamasta kuolemantuomiosta, fatwasta.

Maahanmuuttoon ja terrorismiin profiloituneet uus- tai radikaalioikeistolaiset poliittiset liikkeet ovat kasvattaneet kannatustaan monissa Euroopan maissa ja siten vahvistaneet maahanmuuttoon ja terrorismiin liittyvien aiheiden poliittista merkitystä. Juuri nyt elämme nousun aikaa tässä poliittisessa liikehdinnässä. Viime aikoina esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa maahanmuuttokriittiset liikkeet ovat nousseet valtaan.

Maahanmuuttoon ja sen seurauksiin kriittisesti suhtautuvien puolueiden kannatuksen kasvu on saanut myös muut puolueet oikealta ja vasemmalta kiinnittämään näihin teemoihin enemmän huomiota. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on riskipuuhaa, niin lienee selvää, että tulemme näkemään lukuisia poliittisia muutoksia maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikassa.

Jo toteutuneiden muutosten lisäksi on odotettavissa läpi poliittisen rintaman vaatimuksia nostaa maahanmuutto ja terrorismi politiikan ykköskysymykseksi, tai ainakin tiukentaa olemassa olevaa sääntelyä. Paras esimerkki tästä on Ruotsissa tapahtunut nopea kurssinmuutos rajoittavampaan maahanmuuttopolitiikkaan, joka oli ehkä välttämätön syksyn 2015 melskeissä, mutta tilanteen rauhoituttua kyse lienee selvemmin poliittisesta laskelmoinnista.

Euroopan muuttoliikeverkoston esille nostama ilmiö osuu siis asian ytimeen: maahanmuutto ja terrorismi ovat tärkeimmät eurooppalaisen julkisen keskustelun kysymykset tällä hetkellä. Tulemme puhumaan näistä asioista Euroopassa vielä monien vuosien ajan.

Tuomas Martikainen

Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja, joka on tutkimuksissaan perehtynyt maahanmuuttajien kotoutumiseen.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *