Kumipyöräliikennekunnan asukkaat ajavat paljon henkilöautolla – keskustan tuntumassa vaihtelu on suurta

3 tammi 2018
urmiadmin
516
0

Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asutaan väljemmin kuin lähellä keskusta-aluetta – asunnot ovat suurempia, on omaa pihaa missä temmeltää, mutta samalla palvelut ovat kauempana ja työpaikat saattavat olla kymmenien kilometrien päässä kotoa. Usein perheeseen tarvitaankin useampi auto. Lähellä keskustaa asunnot ovat neliöhinnaltaan kalliita ja siten pienempiä. Sen vastineeksi monipuoliset palvelut ovat lähellä ja muutenkin ympärillä on pöhinää. Myös työpaikat ovat usein lähempänä. Useat perheet ovatkin alkaneet suosia tiiviimpiä asuinalueita. Loogisesti ajatellen kehyskunnassa asuva ajaa henkilöautolla enemmän ja samalla hiilijälki on suurempi kuin keskustan lähellä asuvalla. Mutta onko näin?

Minun ja Noora Valkilan vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kolmen Etelä-Suomen asuinalueen asukkaiden liikkumista. Tutkitut alueet olivat vanha Herttoniemi, Kirkkonummi ja Nurmijärvi. Herttoniemi on lähellä Helsingin keskustaa ja isoa kaupallista keskusta Itäkeskusta. Alue on kerrostalovaltainen ja omaa eriomaiset julkisen liikenteen yhteydet. Nurmijärvi on 30-40 km keskustasta ja pientalovaltainen. Alueen lähipalvelut ja julkinen liikenne ovat vaatimattomammat. Kultakin kolmelta tutkimusalueelta haastateltiin kymmentä profiililtaan erilaista alueella asuvaa henkilöä. Tutkimuksessa selvitettiin mm. asukkaiden oma arvio kuukausittaisesta liikkumisesta bussilla, junalla, metrolla, ratikalla ja henkilöautolla.

Haastellut herttoniemeläiset liikkuivat arvionsa mukaan henkilöautolla kuukausittain keskimäärin 410 km (keskim. 1,7 henk./auto) ja nurmijärveläiset kesimäärin 1550 km (1,2 henk./auto). Haastateltujen herttoniemeläisten henkilöautolla kuljettu matka vaihteli välillä 0-1680 km/kk ja nurmijärveläisten välillä 400-2500 km/kk. Tulos on looginen: harvemman julkisen liikenteen yhteyksien alueella on vaikeaa välttää henkilöautolla ajoa.

Haastattelun tulosten pohjalta tutkijat laskivat myös kullekin asukkaalle vuosittaisen hiilijäljen. Kuljettujen kilometrien lisäksi hiililaskentaa varten selvitettiin asukkaiden asumisolosuhteet kuten asunnon koko, perhekunnan koko, talon ikä, lämmitystapa ja mahdollinen vihreän sähkön käyttö. Samoin selvitettiin heidän oma arvionsa ruokavaliostaan, eli onko se liha- vai kasvispainotteinen, sekä heidän kulkemansa lentomatkat.

Oli yllättävää, että haastatelluista suurimman hiilijäljen (21,2 tonnia) aiheutti Herttoniemessä yksin asuva autoton 66 vuotias nainen. Hänen hiilijäljestään liki 70 % aiheutui ulkomaan lennoista. Pienin hiilijälki (3,7 tonnia) oli puolestaan Kirkkonummella asuvalla 30 vuotiaalla naisella, jonka taloudessa oli kolme henkeä. Hän liikkui myös henkilöautolla, mutta kokonaisuutena kuukausittain liikutut matkat olivat vähäisiä.

Professori Arto Saari, Vastuullisen rakentamisen tutkimusryhmän johtaja, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laboratorio.

Valkila, N., Saari, A., 2013. Attitude-behaviour gap in energy issues: Case study of three different Finnish residential areas, Energy for Sustainable Development, 17, 24-34.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0973082612000701?via%3Dihub

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *