Kaupungit muutoksessa

  • Yksin vai yhdessä?

    Suomalainen on jääräpää, tekee usein lähes kaiken yksin. Tämä stereotypia on kuva, jonka jopa tahdomme antaa itsestämme ulospäin – sisulla eteenpäin, kyllä se siitä, vaikka vähän tekee kipeää.

    Onneksi emme tosielämässä kuitenkaan ole tällaisia, emme yksilötasolla emmekä myöskään kollektiivisessa mielessä. Itse asiassa olemme melko hyviä tekemään yhteistyötä ja löytämään ongelmiin yhteistyössä parempia ratkaisuja kuin mitä yksin saisimme aikaan. Yksilötasolla kuulumme keskimäärin erittäin moneen järjestöön, vapaaehtois(yhteis)toiminta on voimissaan, eivätkä ainakaan vielä Putnamin kaikkein pahimmat ennustukset ole käyneet täysimääräisesti toteen. Myös politiikassa yritämme toteuttaa niin kansallisesti kuin paikallisesti ideologiset ja puoluerajat ylittäviä ratkaisuja. Kestävyysongelmat ovat lähes aina rajoja ylittäviä ongelmia. Kestävän kehityksen politiikassa yhteistyö on elinehto. Suurin osa kestävän kehityksen ongelmista vaatii erittäin laajaa ja pitkäjänteistä työtä.

    Kestävän kehityksen politiikka ei ainoastaan vaadi pitkäjänteistä työtä, vaan myös sekä hallinnon sektorit että kuntien fyysiset rajat ylittävää yhteistyötä. Monet kestävän kehityksen ratkaisut on tehtävä lähellä ihmistä, sillä monet ainakin läntisen ympäristö- ja kestävyyspolitiikan suuret ongelmat koskevat yksittäisten ihmisten valintoja. Helpot, vain muutamaa toimijaa (kuten teollisuuslaitoksia) koskevat ratkaisut on jo tehty. No more low hanging fruits available! tulisi lukea eri politiikkavaihtoehtojen tarjottimen yllä.

    Kunnat ovat lähellä ihmistä, lähellä yksilöä – siksi kunnat ovat keskeisiä toimijoita kestävän kehityksen työssä.

    Kestävän kehityksen lyhyt oppimäärä on inspiroiva kertomus, ainakin minulle yhteiskuntatieteilijänä, koska elin läpi tämän ajatusmallin murroksen opiskelu- ja tohtorikoulutukseni aikana. Perustaltaan synkkään tulevaisuuskuvaan, joka tuotiin esiin muun muassa Brundtlandin raportissa 1987, lisättiin jonkin verran toivoa Riossa 1992 sisällyttämällä julkilausumaan osallistavat työtavat, yhteiset tavoitteet ja joustavat ratkaisumallit. Ajatusmallione size does NOT fit allloi paikallisille valinnoille tilaa. Paikallisagendatyö lähti myös Suomessa monin paikoin vahvasti liikkeelle, aivan Agenda 21 julkilausuman hengessä.

    Jatkossa vauhti kuitenkin hiipui kunnissa. Ilmastonmuutos on vakava kestävän kehityksen ongelma, yksi monista ympäristöongelmista, mutta kehittyneille teollisuusmaille tällä hetkellä kaikkein keskeisin ongelma. Ilmastonmuutos on vieläpä suhteellisen ilkeä ja vaikeasti hallittava ongelma: kaikki ihmiset, lähes kaikki toiminta, ovat tavalla tai toisella osa ongelmaa. Helppoja tai halpoja ratkaisuja ei juurikaan ole.

    Verkostoista yhteisiä ratkaisuja?Kunnat toimijoina ovat melko samanlaisia kuin ihmiset. Kunnat tekevät yhteistyötä niin kunnan sisällä kuin myös kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön määrä ja intensiteetti kuitenkin vaihtelevat, vaikka erityisesti kestävän kehityksen osalta pyörää ei tarvitsekaan keksiä joka kerta uudelleen.

    Kunnat valitsevat yhteistyöfooruminsa eri tavoin ja usein hyvästä syystä. Nostan paikallisen ilmastopolitiikan esimerkkinä vapaaehtoisesta verkostoitumisesta. Kaksi verkostoa, kaksi eri toimintatapaa.

    Covenant of Mayors on EU:n avulla kehitetty ja osin ylläpidetty kaupunkiverkosto ilmastopolitiikan alalla. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 7 755 kaupunkia ja kuntaa, erittäin suuri osa Euroopasta. Kaikki verkoston jäsenet eivät siis ole suurkaupunkeja. Suomesta jäseniä löytyy 12, yksitoista suurta kaupunkia ja yksi alue. Yhteensä näissä asuu onneksi kuitenkin 2,2 miljoonaa asukasta eli noin 40% koko maan väestöstä.

    Suomessa toimii myös kansallinen hiilineutraalien kuntien HINKU-verkosto, jossa on yhteensä 47 kuntaa jäseninä. Näissä kunnissa asuu hieman alle 0,9 miljoonaa asukasta, eli noin 16 % koko väestöstä. Verkosto on siis painottunut pienempiin kuntiin. Hyvä uutinen paikallisen ilmastopolitiikan osalta on, että yhteistyössä ilmastopolitiikkaa tahtoo kehittää 58 kuntaa, samoin se että näissä kunnissa asuu 56% koko maan väestöstä.

    Sen sijaan todella huono uutinen on se, että Suomessa on yhä 253 kuntaa, eli selvä enemmistö kaikista kunnista, jotka eivät katso kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan olevan yhteistyötä edellyttävä asia, ainakaan näiden kahden verkoston kautta. Toivottavasti nämä kunnat kuitenkin tekevät omaa ilmastopolitiikkaa, sillä näissä kunnissa asuu vajaat 2,5 miljoonaa suomalaista, eli lähes puolet väestöstä!

    Enemmän urbaanista kestävyydestä ja ilmastopolitiikasta: Helsinki Symposium ”Kaupungit ratkaisevat” -julkaisusta (Blogi perustuu julkaisun tekstiin).

    Marko Joas

    Julkishallinnon professori, Åbo Akademi

    URMI WP2: Sustainability

    Continue Reading
  • URMI:n lokakuun alun monipuolisen tapaamisen antia

    18 loka 2017
    urmiadmin
    942
    0

    URMI-konsortion tutkijoita kokoontui maanantaina 9.10.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) esittelemään ja saamaan palautetta tutkimuksiinsa, teemalla maahanmuuttajat kaupungeissa. Paikalla oli 10 tutkijaa THL:stä, Turun yliopistosta, Siirtolaisuusinstituutista ja Tarton yliopistosta. Lisäksi tilaisuuteen osallistuivat scientific board -jäsenet Roger Andersson (Uppsalan yliopisto) sekä Maarten van Ham (Delftin teknillinen yliopisto ja St. Andrewsin yliopisto), joista viimeksi mainittu osallistuu myös URMI:ssa tehtävään  tutkimukseen.

    Iltapäivän aikana kuultiin seitsemän esitystä meneillään olevista tai jo valmistuneista tutkimuksista. Monet näistä tutkimuksista liittyvät alueelliseen segregaatioon kaupungeissa, mutta lisäksi URMI:ssa tutkitaan muun muassa paperittomien maahanmuuttajien strategioita ja somalialaistaustaisten integraatiota vapaa-ajalla.

    Segregaatiokysymysten käsittely jatkui tiistaina 10.10., jolloin URMI vieraili ensin Helsingin kaupungin Kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikössä Ympyrätalossa, jossa professorit Maarten van Ham, Tiit Tammaru ja Roger Andersson keskustelivat tutkimuspäällikkö Katja Vilkaman johdolla segregaation seurannasta ja segregaatioon liittyvästä politiikasta. Vuorovaikutus kaupungin edustajien ja URMI:n välillä oli tiivistä ja keskustelu oli vilkasta.

    Tilaisuuksien sarja huipentui Helsingin yliopistolla yhteistyössä yliopiston ja Kaupunkiakatemian kanssa pidettyyn Segregation Dynamics in Finland and Other Countries -seminaariin. Tilaisuudessa Helsingin yliopiston ja URMI-konsortion tutkijat esittelivät Suomea koskevaa segregaatiotutkimusta ja professorit van Ham, Tammaru ja Andersson vastasivat kansainvälisten havaintojen esittelystä. Kuulijoille oli tarjolla tuhti paketti tietoa muun muassa tuloerojen ja segregaation yhteydestä, koulujen merkityksestä segregaatiokehitykselle sekä lähiöiden kehityksestä ja kehittämisestä.

     

    Maanantai-iltapäivän esitykset:

    Leen Rahnu (Tarton yliopisto): The role of neighborhood and workplace in the formation of inter-ethnic partnerships: evidence from Finland 1999-2014

    Katri Gadd (Turun yliopisto): Everyday strategies, practices and segregation of paperless people in Finland

    Camilla Marucco (Turun yliopisto): A domains approach to segregation and interaction through free time: Finnish Somalis in three suburbs of Turku, Finland

    Jarkko Rasinkangas (Siirtolaisuusinstituutti): Policies against segregation in the three largest urban regions in Finland

    Maria Vaalavuo (THL): Does increase in income translate into better neighbourhood outcomes for everyone? – an enquiry into ethnic differences in Finland

    Timo Kauppinen (THL): Contribution of different demographic processes to the dynamics of ethnic residential segregation

    Minna Ala-Mantila (Turun yliopisto): Labour market integration trajectories of recently arrived immigrants in the Netherlands and Finland

     

    Tiistai-iltapäivän esitykset:

     

    Matti Kortteinen (Helsingin yliopisto): On Spatial Segregation in Helsinki

    Venla Bernelius (Helsingin yliopisto): The dynamics of segregation and education: The changing geography of schools in Helsinki

    Timo Kauppinen ja Maria Vaalavuo (THL): Current findings on dynamics of residential segregation in the URMI project

    Tiit Tammaru (Tarton yliopisto): Inequalities and segregation in European cities

    Maarten van Ham (Delftin teknillinen yliopisto & St Andrewsin yliopisto): Housing estates and neighbourhood decline

    Roger Andersson (Uppsalan yliopisto): Trajectories of large scale housing estates in Stockholm

     

    Teksti: Timo Kauppinen, THL

    Continue Reading
  • What After Urbanization?

    29 elo 2016
    Panu Lehtovuori
    3095
    0

    Urbanization is a fundamental societal process that reshapes individual and communal fortunes across the globe. When people in big numbers move from country to cities, environment, economy, social life and shared values all change rapidly and in a complex manner.

    (lisää…)

    Continue Reading
  • Kaikki kävi kovin äkkiä

    5 elo 2016
    Kaisa Schmidt-Thomé
    1695
    0

    Vuonna 1990 ilmestynyt Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta -kappale toimii alkusoittona URMI-hankkeeseen.

    (lisää…)

    Continue Reading