URMI USA:ssa – AAG Annual Meeting 2017 5.-9.4.2017

15 touko 2017
urmiadmin
537
0

Huhtikuun alussa osa URMI-hankkeen tutkijoista matkusti Bostoniin Yhdysvaltoihin yhteen suurimmista maantieteen konferensseista. Kyseessä oli American Association of Geographersin (AAG) järjestämä Annual Meeting, joka on vuosittain järjestettävä, mutta paikkaa vaihtava konferenssi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin siis Bostonissa, viime vuonna San Franciscossa ja vuonna 2018 New Orleansissa. Konferenssi koostuu paperi- ja posterisessioista, paneelikeskusteluista, luennoista, työpajoista, ekskursioista sekä muista oheistapahtumista ja osallistujia on lähes 10 000 ympäri maailmaa.

URMI-hankkeen tiimoilta työpaketti 1 (Kaupungistumisen tulevaisuudet) järjesti konferenssissa kaksi sessiota: Drivers of Urbanization Today and Tomorrow – Part 1 theory ja Drivers of Urbanization Today and Tomorrow – Part 2 cases. Puheenjohtajana toimi Panu Lehtovuori (TTY) ja oman esityksensä pitivät ulkomaalaisten esiintyjien ohella Jenni Partanen (TTY), Damiano Cerrone (TTY), Hanna Heino (TY) ja allekirjoittanut. Heidän lisäkseen konferenssissa oman esityksensä maahanmuutosta pitivät myös URMI-hankkeen konsortiojohtaja Jussi Jauhiainen (TY) ja tutkija Lotta Koistinen (TY).

URMI:n sessiot pidettiin peräkkäin heti keskiviikkoaamuna klo 8 alkaen. Kaiken kaikkiaan näissä kahdessa URMI:n sessiossa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä urbanisaatiosta eri näkökulmista. Erityisen herättelevää oli jälleen Kiinan urbanisoitumisen skaala, heillä kun pikkukaupungeissakin on jo 200 000 asukasta, puhumattakaan suurkaupungeista, joista esimerkiksi Tianjiniin mahtuisi asumaan kolme Suomellista asukkaita.

Itse saavuin Bostoniin maanantaina 3.4. illalla yhdessä Jenni Partasen, Hanna Heinon ja Lotta Koistisen kanssa. Tiistaina meillä oli Jennin kanssa hieman aikaa katsella kaupunkia sadesäässä ja nauttia mm. Quincy Marketin tunnelmasta. Lisäksi olimme varanneet aikaa rekisteröitymiseen sekä esitysten viimeistelyyn. Rekisteröityessä meille selvisi, että sessiomme pidettäisiin noin 400 hengen salissa. Tämä tieto yhdistettynä ensikertalaisuuteen kansainvälisessä konferenssissa, jännitti oman esityksen pitäminen melko paljonkin. Oma esitys kaupungistumisasteista ja niihin liittyvistä aluemääritelmistä meni kuitenkin ihan hyvin, jonka jälkeen sai keskittyä täysin konferenssin antiin.

JVkuva1+2

Kuva 1 ja 2: Sadepäivä Bostonissa

Mielenkiintoisista esityksistä konferenssissa ei todellakaan siis ollut runsaudenpulaa, sessioita kun oli päivittäin 8.00-19.00 ja rinnakkaisia sessioita samaan aikaan lähes sata. Abstraktikirja oli kuin puhelinluettelo. AAG on kehittänyt osallistujille avuksi mobiilisovelluksen, josta löytyvät niin ohjelma, sessiot, paikat kuin abstraktitkin. Sen avulla oli helpompaa koostaa oma päivittäinen aikataulu, joskin ei siis helppoa, parhaimmillaan oli omassa kalenterissa samaan aikaan seitsemänkin sessiota. Voi sitä valinnan vaikeutta! Itse kävin siis viiden päivän aikana kuuntelemassa 49 esitystä ja 5 paneelikeskustelua. Joitain erityisen hyvin mieleen jääneitä esityksiä, sessioita ja paneeleita olivat:

  • Paneelikeskustelu ”What is ”rural”?”: mielenkiintoista keskustelua ruraalin alueen määrittelystä Yhdysvalloissa. Vaikka ruraali ja urbaani usein onkin asetettu vastakkain ja maaseutu- ja kaupunkitutkijat huutelevat usein vastakkaisista leireistä, ainakin aluemääritelmien suhteen painitaan täysin samanlaisten ongelmien kanssa.
  • Michael F. Goodchildin esitys epävarmuudesta ja kontekstin tärkeydestä (Uncertainty and Context in Geography and GISience Featured Theme Opening Plenary:ssä): havahduttava esitys siitä, miten mikään GIS-data ei ole varmaa, eivät edes ne koordinaatit. Tutkimusalueen koosta ja yleistämisessä pitää olla tarkkana: liian suuressa alueessa vaarana yksittäisen, vahvan paikallisen ilmiön ”häivyttyminen”. Muistutus myös kontekstin määrittelyn tärkeydestä.
  • Seokhoi Yimin esitys Etelä-Korean maallemuutosta (Geographical Features and Implications of Urban to Rural Migration in South Korea): Etelä-Koreassa on jo tilastoissa näkyvä ilmiö maallemuutossa. Vaikka osa selittynee suurten ikäluokkien eläköitymiselle, näkyy ilmiö kuitenkin kaikissa ikäryhmissä. Nouseeko tämä ilmiönä esiin myös esimerkiksi Suomessa ja missä vaiheessa? (vrt. Lehtovuoren blogikirjoitus: http://urmi.fi/what-after-urbanization/)
  • sessio “Planetary Urbanization 3: Territories of Extended Urbanization” ja samaan aihepiiriin liittyen Christian Schmidin esitys “Towards a New Voculabulary of Urbanization processes”: mielenkiintoisia esityksiä koskien esimerkiksi takamaiden määrittelyä, merien urbanisoitumista ja urbanisaatiosta prosessina. Planetaarinen urbanisaatio ylipäätään on mielenkiintoinen tutkimussuunta urbanisaation käsitteellistämisessä ja tutkimuksessa.
  • Rob D. Feickin esitys dataan liittyvästä epävarmuudesta (“The spatial disconnect problem”): muistutus siitä, että (sosiaalisen median) kuva-aineistojen tulkinnassa pitää olla tarkkana: kuvan kohde ja kuvan ottajan koordinaatit eivät läheskään aina ole samat. Yksi tutkijayhteisön haasteista on dataan liittyvän epävarmuuden sekä sen tutkimustuloksiin vaikutuksen ymmärtäminen.

Voin vain täysin sydämin suositella tätä konferenssia kaikille, joiden tutkimus edes etäisesti liittyy jotenkin paikkaan tai tilaan. Konferenssi antoi paljon uusia ajatuksia ja samalla myös uudenlaista innostusta oman tutkimustyön tekemiseen. Konferenssi on myös loistava paikka verkostoitumiseen.

Viimeisenä päivänä sunnuntaina mielenkiintoisia sessioita oli enää vain aamupäivällä, joten URMI:n naisväki treffasi Pikku-Italiassa kodikkaassa italialaisravintolassa pastalautasten äärellä. Hanna ja Lotta olivat kulkemassa kuuluisaa Freedom Trailia, jonka varrelle tuo ravintolakin osui. Ruokailun jälkeen tamperelaiset liittyivät joksikin matkaa turkulaisten seuraan tuon historiallisen reitin varrelle. North Stationin kohdalla oli aika sanoa hyvästit ja tamperelaiset jatkoivat Harvardin yliopiston luonnonhistorialliseen museoon, jossa olivat esillä kuuluisat lasikukka-, fossiili- ja täytettyjen eläinten kokoelmat.

JVkuva3+4

Kuva 3 ja 4: Paul Revere ja URMI:n AAG-naiset

JVkuva5+6

Kuva 5: Freedom Trailin päätös: Bunker Hill Monument; Kuva 6: Leonard P. Zakim Bunker Hill Memorial Bridge

JVkuva7+8+9

Kuva7: John Harvard; Kuva 8 ja 9: Harvardin luonnonhistoriallinen museo sekä sen asukas

Bostonista itse jatkoin vielä New Yorkiin maanantaina yhdessä Panu Lehtovuoren ja erään toisen TTY:n hankkeen tutkijan kanssa. Olin itse saanut sovittua tiistai-aamulle kokouksen YK:n väestö-osaston tutkijan Sara Hertogin kanssa keskustellakseni urbaanien alueiden määritelmistä sekä niiden käyttökohteista. Tapaaminen oli hyvin mielenkiintoinen ja sain paljon uutta tietoa ja uusia ajatuksia. Myös jo pelkästään vierailu YK:ssa oli sykähdyttävä kokemus: toimistojen ulkopuolella kävi jatkuva eri kansalaisuuksien ja positiivisen kiireen kuhina. Ja tekihän tuo New York muutenkin lähtemättömän vaikutuksen ensikertalaiseen. Tämä oli ensimmäinen kertani Yhdysvalloissa, muttei takuulla viimeinen.

JVkuva10+11

Kuva 10: Two United Nations Plaza; Kuva 11: YK:n kulkukortti

JVkuva12+13+14

Kuva 12: One World Trade Center; Kuva 13: Manhattan; Kuva 14: Westfield WTC

JVkuva15+16+17

Kuva 15: Flatiron Building; 5th ; Kuva 16:venue Building Clock; Kuva 17: Rockefeller Plaza, Comcast Building entrance

Jaana Vanhatalo

Kuvat copyright Jaana Vanhatalo

Kirjoittaja toimii projektitutkijana Tampereen teknillisellä yliopistolla. URMI-hankkeessa hänen tutkimuksensa käsittelee Suomen sekä valittujen case-maiden kaupungistumisasteita sekä niihin liittyviä aluemääritelmiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *