TIETOA HANKKEESTA

Mitkä suomalaisen kaupungistumisen ajureista ovat Suomelle erityisiä?

Tutkimme kaupungistumisen ajureita ja ennakoimme mahdollisia kehityskulkuja Suomessa yhdessä hankkeen sidosryhmien kanssa vuorovaikutteisilla menetelmillä. Liikkuvuus ja maahanmuutto ovat tutkimuksen keskeisiä teemoja.

Suomen kaupungistumiskehitys asetetaan eurooppalaiseen vertailuun sekä kehityksen piirteiden että keskeisten käsitteiden osalta. Missä määrin on kyse historiallisista jatkumoista, joihin on politiikan keinoin vaikea vaikuttaa? Miltä osin kaupungistumisen kurssi olisi mahdollista tai suotavaa yrittää kääntää? Voidaanko nykyisen asiantuntemuksen pohjalta välttää epäsuotuisille urille joutumista vai korjautuvatko virheet teknologisen kehityksen myötä?

Pohdimme kysymyksiä globaalin ja kansallisen tason arvovalintojen sekä kansallis-seudullisen hallinnon kautta, unohtamatta paikallistason aktiivisuuden ja kokeilujen merkitystä. Aikaperspektiivimme ulottuu vuoteen 2039. Millainen väestönkehitys ja liikkuvuus tulevaisuuden Suomessa on mahdollista ja todennäköistä? Entä suotavaa? Miten toivottuja tulevaisuuspolkuja voidaan lähteä toteuttamaan? Miten kasvavien kaupunkiseutujen tulisi rakentua? Miten niillä pitäisi järjestää asumisen ja palvelujen limittyminen?

Kaupunkien kansainvälisten kytkentöjen ennakoidaan kasvavan. Jopa työmatkaliikenne voi jatkaa nopeaa kansainvälistymistään, etenkin jos Tallinnan ja Helsingin välinen aikaetäisyys pienenee. Tutkimme, miten näiden kaupunkien tulevaisuudet eroaisivat toisistaan eri skenaarioissa.

 

Miten kestävällä pohjalla suurten kaupunkiseutujen kasvu Suomessa on?

Tutkimme ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisen politiikkaa ja käytäntöjä vertailemalla suurimpia suomalaisia kaupunkiseutuja toisiinsa. Olemme kiinnostuneet seutujen nykyisestä ja tulevasta resurssitehokuudesta ja haluamme mallintaa, mitkä kaupungistumisen ajurit tehokkuuden kehittymiseen eniten vaikuttavat. Tarkoitus on tukea kestävän kehityksen johtajuutta ja visionäärisyyttä.

Keskeisiä kysymyksiä ovat: Miten kestävän kehityksen etenemistä ja edistämistoimia parhaillaan seurataan Euroopassa? Miten Suomen paikallisviranomaiset sijoittuvat tällä kentällä? Miten heidän toimiaan voitaisiin tehostaa? Tarkastelemme asuinalueiden rakenteen ja kestävyyden välisiä yhteyksiä mittaamalla materiaalivirtoja asuinalueittain. Pyrimme selvittämään, miten maankäytön tehokkuus ja materiaalitehokkuus erityyppisillä asuinalueilla kytkeytyvät toisiinsa. Perehdymme myös ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksiin Tallinnan tarjoaman esimerkin kautta ja pohdimme, mitä suomalaiset kaupunkiseudut voivat sen toteutumisesta oppia.

Sosiaalisen kestävyyden osalta keskiössä on asumisen segmentoituminen tulotason ja etnisen alkuperän perusteella. Tutkimme, miten kaupunkien harjoittamat asuntopolitiikat vaikuttavat haavoittuvien väestöryhmien asumismahdollisuuksiin.

Miten maahanmuutto vaikuttaa kaupunkeihin Suomessa?

Tutkimme maahanmuuton vaikutuksia keskittyen etenkin maahanmuuttajien kotoutumiseen kolmella suurella kaupunkiseudulla. Asumisen etnisen segregoitumisen ja sosioekonomisen jakautumisen piirteitä analysoidaan rekisteripohjaista seuranta-aineistoa käyttäen. Meitä kiinnostaa, miten kaupunkiseudut eroavat toisistaan kotoutumisen suhteen. Millaisia integraatiopolkuja Helsinki, Tampere ja Turku tarjoavat? Miten paikalliset asuntopoliittiset ratkaisut ja väestöryhmien väliset tuloerot korreloivat integraation kanssa? Hypoteesimme on, että Suomessa etninen segregaatio etenee eri syistä kuin pitempään merkittävää maahanmuuttoa vastaanottaneissa maissa.

Analysoimme osa-alueittain väestön etnisen koostumuksen muutoksia ja suhteutamme ne kaupunkiseutujen sisäiseen muuttoliikkeeseen ja eri maahanmuuttajaryhmien sosio-ekonomiseen kehitykseen. Meitä kiinnostaa, mitkä alueelliset piirteet houkuttelevat eri maahanmuuttajaryhmiä. Vai onko niin, että etnistä taustaa merkittävämpiä tekijöitä ovat maahanmuuttajien taloudellinen asema ja elämänvaihe?

Maahanmuuttajien kotoutuminen ei ole pelkästään asuntopoliittinen kysymys, joten tarkastelemme myös asumisen, työn ja perhe-elämän välisiä kytkentöjä. Ratkaisut yhdellä elämän osa-alueella vaikuttavat myös muihin osa-alueisiin, jolloin segregaatio voi ulottua koko elämään. Kysymme, missä määrin asumisen, työn ja perhe-elämän kehityskulut ovat maahanmuuttajaperheissä sidoksissa toisiinsa. Miten kytkennät pitäisi huomioida kotouttamispolitiikassa?

Tutkimme äskettäin Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden tilallis-ajallisia käytäntöjä eli heidän arkiliikkumistaan Helsingin ja Turun seuduilla. Vertaamme tuloksia Ruotsissa aiemmin tehtyihin analyyseihin. Kysymme, mihin turvapaikanhakijat ensin asettuvat asumaan. Mistä heidän arkensa koostuu ja miten he liikkuvat kaupungissa? Millä perusteella he tekevät muuttopäätöksiä harkitessaan asuinpaikkaa turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen? Millaisia asuntomarkkinoiden epätasa-arvon ja etnisen segregaation välisiä kytkentöjä Suomesta löytyy?

Työpaketit

Kaupungistumisen tulevaisuudet -työpaketti luo tietoa kaupungistumisen trendeistä, kehityksen vaihtoehtoisista poluista ja epävarmuuksista, hiilineutraalia kaupunkia kohti vievästä kehityksestä sekä kaupungistuneen Suomen tulevaisuuskuvasta vuonna 2039. Tieteellisiä tuloksia yhteen vetävässä ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon suuntaavassa työskentelyssä tärkeää on tutkijoiden ja muiden tahojen yhteiskehittely, Delfoi-kyselyt ja muut tulevaisuudentutkimuksen menetelmät.

Globaalisti pureudumme teollistumisen ja kaupungistumisen historiaan ja kaupungistumisen nykyisiin ja uusiin ajureihin. Eurooppalaisia kaupungistumisasteen laskentatapoja vertaillen selvitämme, onko Suomi todella vähemmän kaupungistunut kuin muut Euroopan kehittyneet maat. Itämeren ympäristön alueellisessa kontekstissa hahmotamme sosiaalisen median ja mobiilidatan avulla sekä yhteysverkkoja mallintamalla kaupunkien metamorfologiaa, eli digitaalisen kaupunkiyhteisön nopeasti muuttuvaa tilan käyttöä, liikkuvuutta ja kiinteistöjen arvon muutoksia. Kompleksisuustieteen menetelmin tutkimme Suomen kaupunkiverkon tilallista dynamiikkaa, muun muassa toiminnallisten kaupunkiseutujen muuttuvia ja relationaalisia rajauksia 1970-luvulta alkaen. Yksittäisten kaupunkien suunnittelun tueksi työpaketti esittää uutta tietoa rakennetun ympäristön ja urbaanin infrastruktuurin resurssitehokkuudesta hypoteettisten asuinalueiden materiaalivirtojen laskennan ja vertailun kautta.

Kestävän kaupungistumisen työpaketti keskittyy paikallisen kaupungistumisen nykyisiin ja tuleviin ajureihin, tuloksiin ja käytäntöihin vertailemalla kehitystä Suomessa sekä muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa. Lisäksi keskitytään kestävää kaupungistumista edistäviin keinoihin Suomessa.

Työpaketti sisältää neljä osatutkimusta, joista ensimmäinen tutkii kestävän kaupungistumisen käytännön edistämistä sekä haasteita Suomessa ja Euroopassa. Toinen osio tutkii asuinalueiden rakenteen ja tiiviyden vaikutuksia resurssitehokkuuteen (tarkoittaen tässä materiaaliosuutta palveluyksikköä kohti). Analyysi keskittyy tulevaisuuden asuinaluetyyppien, kuten asemakeskusten, kaupunkipientalojen (town house) ja sekoitettujen puoliurbaanien asuinalueiden investointivaiheiden materiaalivirtoihin pääkaupunkiseudulla. Kolmas alaosio puolestaan tutkii ”ilmaisen” julkisen liikenteen (käyttäjät eivät maksa suoraan julkisen liikenteen käytöstä) vaikutuksia paikalliseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen tapaustutkimuksenaan Tallinnan urbaani alue, joka on toiminut ilmaisen julkisen liikenteen globaalina edelläkävijä vuodesta 2013 lähtien. Neljäs alaosio keskittyy asumisen sosiaaliseen kestävyyteen. Asuntopolitiikkaa ja asuntomarkkinatilannetta Suomen suurimmilla kaupunkialueilla analysoidaan tasapuolisten mahdollisuuksien näkökulmasta, koskien erityisesti vähätuloisia kotitalouksia ja maahanmuuttajia.

URMI-konsortion maahanmuuttotyöpaketin tavoitteena on lisätä tieteellisen tutkimuksen keinoin päätöksentekijöiden käytettävissä olevaa tietoa etnisen segregaation taustalla olevista prosesseista ja maahanmuuttajien integraation moniulotteisuudesta.

Työpaketti voidaan jakaa kahteen suurempaan osatutkimuskokonaisuuteen. Ensimmäinen kokonaisuus tarkastelee maahanmuuttajia kaupunkitilassa. Tutkittavana ovat maahanmuuttajataustaisen väestön alueellista sijoittumista muokkaavat väestölliset ja sosioekonomiset prosessit sekä etninen integraatio asuinalueen ohella myös muissa konteksteissa kuten perheissä ja työpaikoilla.

Toinen kokonaisuus keskittyy turvapaikanhakijoihin ja turvapaikan saaneisiin. Tämä tutkimus kohdistuu muun muassa turvapaikan saaneiden muuttoihin vastaanottokeskuksista, turvapaikanhakijoihin liittyvän hallinnan mekanismeihin, sekä turvapaikanhakijoiden sosiaalisen median käyttöön suhteessa heidän kotoutumiseensa ja muuttoihinsa Suomessa.