Ote kaupungistumisen ohjaksista

14 helmi 2017
Kaisa Schmidt-Thomé
844
0

Suomen kaupungistumisen mahdollisia tulevaisuuspolkuja on lukuisia, jos Tampereella 2.2.2017 puhunutta asiatuntijakimaraa on uskominen. Vaikka monet merkit näyttävät kaupungistumisen jatkuvan, kehitys voi saada useita ilmiasuja ja sen vauhti voi vaihdella, ehkä jopa tyssätä. URMI-hankkeen yksi tehtävä on perehtyä kaupungistumisen ajureihin, joten seminaariimme oli kutsuttu sarja tutkijoita ja muita asiantuntijoita oman porukan jatkoksi.

Väestöllisten, taloudellisten ja teknologisten ulottuvuuksien lisäksi esitelmissä tarkasteltiin kaupunkielämän laatutekijöitä — niin nykykaupunkilaisten omaa toimijuutta ja kaupunkiaktivismia kuin kaupunkien omaa myyttistä hohtoa. Mitkä näistä ovat kaupungistumisen juurisyitä, mitkä ennemmin seurauksia? Mitkä kaupungistumisen ajurit ovat nykyään voimissaan? Mistä voimista aika on jo jättänyt, vaikka jäljet vielä näkyvätkin?  

Omia ja lainattuja asiantuntijoita

Kimara sisälsi URMI:n tutkijoita, muiden Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelman hankkeiden edustajia sekä vierailevia tähtiä.

Panu Lehtovuori (TTY/URMI) ja Aleksi Neuvonen (Demos Helsinki/URMI) pohjustivat ajurikeskustelua kirjallisuuskatsauksesta tehdyillä nostoilla.. Siinä missä massamittainen kaupungistuminen kulki pitkään teollistumisen kanssa käsi kädessä, nykyistä länsimaista kehitystä ohjaavat yhä enemmän ns. pehmeät vetovoimatekijät. Kaupunkien elinkeinojen, elämätapojen ja maankäytön väliset kytkennät voivat johtaa myös eräänlaiseen kaupungistumiskierteeseen. Yhden leipäpuu on ymmärtää ja ohjata kaupunkien elämäntapakirjoa, toisen kiinteistösijoitukset taas tuovat kolmansille rakennusalan työpaikkoja ja neljänsille elämäntapojen näyttämöitä.

Emma Terämä (SYKE) tarkasteli etenkin väestöllisiä ajureita. Hän näytti toisaalta vanhenemisen suuren alueellisen vaihtelun ja toisaalta muutoksen vääjäämättömyyden kaikissa hänen esittelemissään skenaarioissa. Suomi-neito on totisesti mummoutumassa nopeasti ja vääjäämättömästi.

Hanna Heino (Turun yliopisto/URMI) esitteli kunnille tehdyn maahanmuuttoa käsitelleen kyselyn tuloksia. Jos kuntien arviot toteutuisivat, maahanmuuttajien määrä kasvaisi kaupunkimaisissa kunnissa 66% kymmenessä vuodessa. Taajaan asutuissa kunnissa kasvu olisi 98% ja maaseudullakin 77%. Absoluuttisina lukuina tarkasteltuna kaupunkimaiset kunnat veisivät kuitenkin maahanmuutosta valtaosan. Tuloksista voit lukea lisää Hannan tuoreesta blogitekstistä.

Maija Faehnle (Helsingin yliopisto/SYKE) pohti kaupunkiaktivismin ja kaupungistumisen suhdetta ja Damiano Cerrone (TTY/URMI) esitteli sosiaalisessa mediassa tuotettujen aineistojen käyttöä kaupungistumiskehityksen ymmärtämisessä. Molemmissa esityksissä kaupungin houkuttelevuutta tarkasteltiin toimijuuden näkökulmasta: mikä saa asukkaat toimimaan kaupunkinsa kehittämisen eteen; miten kaupunkitilaa käytetään ja mitkä asiat koetaan tärkeinä. Myös kaupunkitalouden kysymyksiä sivuttiin, kun Maija pohti jakamistalouden merkityksen kasvua ja esitti avoimen kutsun aihepiiriä koskevaan tutkimus- ja kehittämisverkostoon.   

Toni Ahlqvist (Oulun yliopisto) lähestyi teknologian ja kaupungistumisen suhdetta. Hän käsitteli ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat teknologisten järjestelmien suhteelliseen pysyvyyteen kaupunkitilassa (toimijoiden kehyksiä, muutoskitkaa, regiimejä jne.), mutta heitteli myös esimerkkejä mahdollisista disruptiivisista teknologioista. Mitä jos merkittävä osa ruoantuotannosta siirtyykin kaupunkien vertikaalisiin puutarhoihin, jotka led-lamppuineen päihittävät pellot mennen tullen? Entä jos kaupunkien lähes kaikki kovat pinnat saadaan tuottamaan aurinkoenergiaa? Jätemateriaaleista 3D-printattuja rakennuksia on jo olemassa, ja automatisoitu sähköinen joukkoliikenne näyttää tekevän tuloaan ainakin paikka paikoin.

Olli Keinänen (Uudenmaan liitto) taustoitti Helsinki-Tallinna-tunnelin suunnittelua liikenteen kasvua ja kaupunkien välistä pendelöintiä koskevilla luvuilla. Jo vuonna 2012 Tallinnasta pendelöitiin Helsinkiin runsaslukuisemmin kuin Turusta tai Tampereelta käsin, joten tunneliratkaisu olisi varmasti omiaan vahvistamaan kyseistä akselia pendelöinti- ja kasvukäytävänä. Sen lisäksi että hanke synnyttäisi Talsingin, se voisi yhdistää niin Tampereen Tarttoon kuin Riihimäen Riikaan.

Antti Kurvinen (TTY/URMI) lähestyi kaupungistumista taloustieteen näkökulmasta ja kysyi, missä mielessä keskittymisestä on etua nyt ja tulevaisuudessa. Menettääkö etäisyys merkitystään; voivatko kaupungit ryhtyä purkautumaan? Antti viittasi ennusteisiin, joiden mukaan USA:ssa kaupunkien väestö- ja talouskehitys jatkuisi keskipakoisena. Hän pohti myös, voisiko Suomessa käydä samoin. Entä jos tulevaisuus onkin ekotehokkaiden pikkukaupunkien?

Panu Savolainen (Turun yliopisto) laittoi kuuntelijat miettimään pidempiä ajallisia kaaria ja haastoi hauskasti aiempien esiintyjien viestejä. Yksi Panun teeseistä oli tuhon voima: tulipalot ovat olleet historiallisesti suomalaisen kaupungistumisen keskeisin ajuri. Hän korosti myös myyttien ja kertomusten merkitystä ja historian “ikuista” läsnäoloa. Tilaisuuden palautekyselystä poimittuna: ”Historioitsijan näkökulma antoi hienosti perspektiiviä muihin funktionalistisiin tulkintoihin.” Edelleen: ”Historian näkökulma kruunasi kaiken viimeisenä alustuksena.”

Väitteitä tulevaisuudesta

Yleisö pääsi arvioimaan kuhunkin esitykseen liittyvää tulevaisuusväitettä interaktiivisen Screen.io-työkalun avulla. Työskentelyn painopiste oli kuitenkin työpajavaiheessa, kun osallistujat saivat pareittain perustella arvionsa väitteiden toteutumisen todennäköisyydestä ja toivottavuudesta. Nämä perustelut muodostavat yhden URMI:n skenaariotyön keskeisen aineiston, joten kiitämme lämpimästi osallistujia aktiivisuudesta ja perusteellisesta työstä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *