Maahanmuuttajien määrä kasvaa 70 % – ovatko kunnat valmiina?

23 tammi 2017
urmiadmin
704
2

Kuntien arvion mukaan maahanmuuttajien määrä kasvaa tasaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siitä huolimatta kaikki kunnat eivät ole huomioineet maahanmuuttoa omissa suunnitelmissaan ja strategioissaan.

Tekemämme kuntakyselyn mukaan lähes kaikki kunnat uskovat maahanmuuttajien määrän kasvavan kunnassa tulevaisuudessa. Muutamassa yksittäisessä vastauksessa tosin oletetaan maahanmuuttajien määrän pysyvän nollassa. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkomailla syntyneitä ja ulkomaalaistaustan omaavia henkilöitä. Kyselyyn vastasi 194 kuntaa.

Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana ja on osaltaan toiminut Suomen kaupunkien kasvun moottorina. Suuremmissa kaupungeissa odotetaan luonnollisesti määrällisesti suurinta kasvua. Suurin osa maahanmuuttajista asuu Suomessa kaupungeissa, joista Helsinki on ymmärrettävästi suosituin kaupunki. Kaupungeissa on työpaikkoja, palveluita ja sosiaalisia kontakteja. Maahanmuuttajista monet ovat lähtöisin kaupungeista, joten kaupunkiympäristö on heille tuttu. Oli maahanmuuton syy mikä tahansa kaupungeissa on vetovoimaa. Tärkeimmät syyt muuttaa Suomeen ovat opiskelu, työ ja perhesiteet. Kaupunkien omien arvioiden mukaan niissä asuu tällä hetkellä yli 200 000 maahanmuuttajaa. Kaupungit ennakoivat määrän kasvavan noin 130 000 maahanmuuttajalla seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kaupunkien moninaistuminen on siis tulevaisuutta, joka kaupungeissa itsekin nähdään.

Suuria kasvuodotuksia on myös taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Ensimmäiset arvioivat kasvun olevan jopa 98 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lukuna määrä ei tietenkään yllä kaupunkimaisten kuntien tasolle, kyseessä on noin 20 000 maahanmuuttajaa enemmän nykytilaan verrattuna. Muutos on kuitenkin omalla tavallaan merkittävä. Se voi tuoda esille uusia palvelujen tarpeita tai tarkoittaa kunnan elinvoimaisuuden kasvua ja säilyttää kyläkoulun toiminnan. Se tarkoittaa moninaisuuden lisääntymistä. Maahanmuuttajat näkyvät katuvassa. Muutokset voivat olla positiivisia, toivottuja asioita. Kääntöpuolella voi olla myös negatiivisia kuvia, ristiriitoja, ennakkoluuloja ja rasismia.

Maahanmuuton kasvu on siis kuntien olettamaa tulevaisuutta, mutta miten näihin suuriin kasvuodotuksiin on kunnissa varauduttu? Kaikista kunnista 38 % ei ole huomioinut maahanmuuttoa lainkaan omissa strategioissaan tai suunnitelmissaan. Toisaalta kaupunkimaisista kunnista lähes kaikki ovat huomioineet maahanmuuton omissa suunnitelmissaan. Voi siis todeta, että kaupungeilla on enemmän kokemusta maahanmuutosta. Kaupungit tietävät ja tunnistavat maahanmuuton vaikutukset ja haluavat ohjata niitä haluamaansa suuntaan. Tässä on kyse ennakoinnista. Isoja laivoja on vaikea kääntää nopeasti, joten reitti pitää olla etukäteen selvillä. Tulevaisuuden suunnittelun avulla voidaan väistää pahimmat karikot. Etukäteen suunnittelemalla kunnat voivat aktiivisesti vaikuttaa maahanmuuttoon, välttää pahimmat hankaluudet ja saada sen tuomat hyödyt kunnan eduksi. Kaikki kunnat eivät vielä ole valmistautuneet. Seuraavassa suunnitelmassa sen voi tehdä.

Hanna Heino
Kirjoittaja toimii projektitutkina URMI-hankkeessa Turun yliopistolla. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena on tulevaisuustiedon hyödyntäminen kaupungistumisen näkökulmasta.

2 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *