Kenelle turvapaikka Suomesta?

2 maalis 2017
urmiadmin
1056
0

URMI:n tutkimus vuoden 2015 turvapaikanhakijoista on valmistunut. Turvapaikkaa haki Suomesta 32 476 henkilöä vuonna 2015. Kaksi kolmesta tuli Irakista ja tuhansia Afganistanista ja Somaliasta.

Turvapaikanhakijoiden määrästä huolestuneena Suomen viranomaiset vaikeuttavat turvapaikan saamista. Niinpä enemmistö on saanut Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Päätöksistä valitetaan oikeuteen. Joka neljäs Maahanmuuttoviraston päätös on kumottu hallinto-oikeudessa. Turvapaikanhakijoita koskeva päätöksenteko on muuttunut ailahtelevaksi.

Turvapaikkamenettely on monilla kesken, mutta arviolta yli 10 000 saa turvapaikan ja oleskeluluvan. Enemmistö muuttaa Suomen suurimmille kaupunkiseuduille, erityisesti Helsinkiin ja Turkuun. Tuhannet Irakista tulleet ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta Suomen viranomaiset pystyvät poistamaan heistä pakolla vain muutamia viikoittain.

Monet, jopa tuhannet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista jäävät Suomeen joksikin aikaa paperittomina ilman täyttä laillista oleskeluoikeutta. Paperittomuudesta tulee pysyvä ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Sisäministeriö joutui taipumaan vuoden 2016 lopussa tiukasta linjastaan paperittomien suhteen. Valtio maksaa kunnille paperittomista aiheutuvat suorat kustannukset. Kuntien tulee rekisteröidä paperittomat ja ohjata heitä vapaaehtoiseen Suomesta poistumiseen. Monet paperittomat pelkäävät tätä. He turvautuvat myös epävirallisiin ja laittomiin käytäntöihin asunnon, tulon ja terveydenhoidon hankkimisessa. Paperittomien hyväksikäyttö työpaikoilla ja asumisen järjestelyissä yleistyy.

Sosiaalinen media on tärkeää turvapaikanhakijoille. Käytännössä kaikilla on älykännykkä ja netin kautta yhteys ystäviin ja sukulaisiin Suomessa ja ulkomailla. Suomessa neljä viidestä heistä käyttää internetiä päivittäin – paljon enemmän ja useammin kuin lähtömaassa. Kaksi kolmesta etsii internetistä tietoa mahdollisesta tulevasta asuinpaikastaan Suomessa. Yhdeksän kymmenestä turvapaikanhakijasta hyödyntää mobiilisovelluksia suomen kielen oppimiseen.

Pitkä ja sekava turvapaikkamenettely haittaa kotoutumisen käynnistymistä. Virallisesti kotoutumisprosessi aloitetaan vasta jos turvapaikanhakija saa myönteisen turvapaikkapäätöksen. Yli vuoden odottelu prosessissa kuluttaa aikaa ja resursseja hakijalta ja viranomaisilta. Kotoutumista tukisivat aktiiviset arkipäivän käytännöt, kohtaamiset ja tilat turvapaikkamenettelyn alusta alkaen sekä internetin ja sosiaalisen median parempi hyödyntäminen.

Järjestäytynyt rikollisuus on osa turvapaikkabisnestä. Sen taloudellinen merkitys on vuosittain miljardeja euroja. Vuonna 2015 Suomi sai vain kolme prosenttia Euroopan unionin turvapaikanhakijoista. Uudet suuret joukot odottavat jo Euroopan unionin ulkorajoilla. Viranomaisten ja muiden toimijoiden tulee varautua suuriin määriin turvapaikanhakijoita Suomessa.

Blogi perustuu Jussi S. Jauhiaisen alioon Turun Sanomissa 23.2.2017

URMI-hankkeen tutkimus ”Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja ja turvapaikkaprosessit Suomessa” saatavilla digitaalisesti Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen nettisivuilta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/sci/yksikot/maageo/tutkimus/julkaisut/Sivut/home.aspx

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *