Katseet vuoteen 2039

28 syys 2016
Kaisa Schmidt-Thomé
709
0

URMIn sidosryhmätyö käynnistyi seminaarilla 12.9.2016.

Lähivuosikymmenten kaupungistumiskehitys tapahtuu niin polkuriippuvuuksien hitaasti saattelemana kuin yllättävämpien käänteiden tuottamina nopeina nykäisyinä. Pohdimme 12.9.2016 THL:ssä järjestetyssä seminaarissa yhdessä osallistujien kanssa, mitkä teemat voisivat olla suomalaisen kaupungistumisen kannalta tärkeimpiä. Keräsimme työpajoissa myös aineistoa kaupungistumisen ajureista ja mahdollisista kehityskuluista. Tilaisuus muodosti myös pohjan laajalle ennakointi- ja skenaariotyölle, joka jatkuu läpi URMI-hankkeen.

 

Työpajan fasilitoivat Aleksi Neuvonen, Johannes Koponen ja Kaisa Schmidt-Thomé Demos Helsingistä. Kuulimme myös alustuksia hankkeesta ja sen aihepiiristä. Hanketta Turun yliopistossa johtava Jussi S. Jauhiainen esitteli URMI:n tavoitteita ja rahoitusinstrumenttiin (Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen neuvosto) liittyvää tutkimuksen laajan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tarvetta ja mahdollisuutta. Panu Lehtovuoren (TTY) esitys käsitteli kaupungistumisen perustavanlaatuisia kysymyksiä ja herätteli miettimään, mitkä ovatkaan jälkiteollisen kaupungistumiskehityksen ajureita. Marko Joas (Åbo Akademi) puhui suomalaisten kaupunkien kestävyydestä – ja kestämättömyydestä. Hänen työnsä kautta tulee selviämään, millä osa-alueilla suomalaiset kaupungit viimeisen vuosikymmenen aikana kehittyneet kestävämpään suuntaan. Etenkin yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä niin yritysten kuin kansalaisyhteiskunnan kanssa Suomen kaupungit ovat olleet kansainvälisessä vertailussa heikkoja.  

Etnisen segregaation tietopohjaa ja jatkotyön kysymyksiä puolestaan kävi läpi Timo Kauppinen, joka toimi myös tilaisuuden isäntänä THL:n puolesta. Segregaation ja maahanmuuton kysymykset tulivat esiin myös työryhmätyön kaikissa vaiheissa. Hankkeelta odotetaankin tällä saralla merkittäviä avauksia. Tätä painotti myös päivän päätteeksi pidetyssä “unconference”-osuudessa puhunut Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä. Hän toivoi tutkijoilta näkyviä ulostuloja jo hankkeen aikana. Hän haastoi tutkijoita paitsi esittämään tutkimustuloksiaan tiiviisti ja napakasti myös oikomaan rohkeasti julkisuudessa esitettyjä vääriä käsityksiä esimerkiksi blogipuheenvuoroja Twitterin kautta levittämällä.

Paikalla oli runsaslukuinen ja monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on hankkeen tematiikkaan liittyvää keskeistä osaamista tai joiden työhön kaupungistumiskehitys vaikuttaa ratkaisevasti. Pohdimme heidän kanssaan megatrendien vaikutusta suomalaisiin kaupunkeihin sekä työstimme mahdollisia tulevaisuuspolkuja vuoteen 2039. Sidosryhmillä oli myös mahdollisuus osallistua hankkeen tavoitteiden tarkentamiseen. Esimerkiksi Tallinnan ilmaisen joukkoliikenteen tutkimukseen tuli arvokkaita huomioita Liikennevirastosta niin paikan päällä kuin sähköpostin välityksellä.

Päivä oli pitkä ja aiheet haastavia, mutta palautteen perusteella osallistujat vaikuttivat varsin tyytyväisiltä (yleisarvosana lähes 4, kun 5 oli maksimi). Kritiikkiä tuntuivat esittävän ne työryhmät, jotka eivät olleet päässeet irtautumaan tutuista jutuista. Etenkin loppuiltapäivän tehtävät olivat toki vaativia, jos aiemmissa vaiheissa ei oltu päästy “lentoon”. Kaikille ei ehkä ollut selvää, että tämä oli vasta parivuotisen prosessin lähtölaukaus. Kaupungistumista koskevan tulevaisuustiedon resoluutio tarkentuu jatkossa sekä syventämällä tarkastelua kunkin teema-alueen osalta että palauttamalla sitä tietoa sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun. Lisäksi jatkossa päästään transitiomallin termein landscape-tasolta kohti regime- ja niche-tasoja. Toisin sanoen isolla pensselillä piirrettyyn kuvaan paikannetaan vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin liittyviä hallinnan mekanismeja ja konkreettisia ratkaisuja.

Olemme koonneet tilaisuudessa kerättyjä aineistoja digitaaliseen muotoon ja aloittaneet aineiston analyysin. Syksyn mittaan analyysia suhteutetaan muun muassa kaupungistumisen ajureihin ja hankkeen muiden työpakettien keskeisiin teemoihin. Ensivaikutelma 12.9.-tilaisuuden pohjalta on, että kaupungistumistematiikan kanssa työskentelevien tietotaso on kirjava, ja että tulevaisuustiedon formalisointi koetaan haastavana. Etenkin maahanmuuton vaikutuksista osallistujien oli vaikea saada otetta, kun teknologian ja infrastruktuurin mahdolliset tulevaisuudet sekä työelämän muutokset  puolestaan tuntuivat astetta helpommilta ennakoida. Marraskuussa pidettävien temaattisten seminaarien ja työpajarupeamien kautta onkin mahdollisuus tukea sidosryhmien ymmärrystä maahanmuuton ja segregaation dynamiikasta ja siten osaltaan edesauttaa kaupungistumista koskevan tulevaisuustiedon resoluution parantumista.   

Tilaisuudessa pidetyt alustukset ja aineistosta laaditut koosteet löytyvät alta:

Kooste työpajaosuuden työskentelystä

 

Jussi Jauhiainen: URMI -hankkeen esittely

Panu Lehtovuori: Kaupungistuminen – trendit ja ajurit

Marko Joas: How to work towards sustainability in cities

Timo Kauppinen: Etninen segregaatio – lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *