Digitalisaation mahdollisuudet kotoutumisessa

13 joulu 2016
Maria Merisalo
483
0

Internetistä, sosiaalisesta mediasta ja mobiiliapplikaatioista on tullut monin tavoin tärkeitä tiedon ja vuorovaikutuksen kanavia ja palveluita. Niiden kautta ihmiset etsivät ja jakavat tietoa ja ylläpitävät omia sosiaalisia verkostojaan, jotka voivat tuottaa käyttäjilleen hyötyjä, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa.

Näiden teknologioiden hyödyntäminen on monin tavoin merkityksellistä myös turvapaikanhakijoille alkaen esimerkiksi muuttopäätöksestä ja -matkasta kotimaastaan kohdemaahan, vastaanottokeskuksessa vietettyyn aikaan ja oleskeluluvan saamisen jälkeen kotoutumisessa. Käytännön esimerkkejä hyödyistä on esimerkiksi työpaikan ja koulutusmahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen, sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen tai uuteen asuinympäristöön tutustuminen (esim. Alam & Imran 2015; Khvorostianov ym. 2012). Turvapaikanhakijoiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian peruskäyttötaitojen täydellinen puuttuminen voi merkittävästi haitata yhteiskuntaan sopeutumista, koska näiden taitojen merkitys on läpäissyt länsimaiset yhteiskunnat laajalti (Codagnone & Kluzer 2011).

Näiden teknologioiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin tietyt resurssit käyttäjiltään. Turvapaikanhakijat ovat heterogeeninen ryhmä, joukossa on mm. luku- ja kirjoitustaidottomia sekä korkeakoulutettuja, ryhmä taloudellisilta, sosiaalisilta ja kulttuurisilta taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Pohdittaessa, miten turvapaikanhakijat voivat hyödyntää esimerkiksi internetiä, sosiaalista mediaa ja mobiiliapplikaatioita, onkin ensin tarkkailtava ja havaittava, kenellä on ja kenellä ei ole mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta näiden teknologioiden hyödyntämiseen (esim. Alam & Imran 2015; Merisalo 2016).

Kotouttamisen ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtymisen osalta sama pätee viranomaisiin: onko esimerkiksi kunnilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta tuottaa internet-sivuilleen tietoa eri kielillä kunnan tarjoamista palveluista turvapaikanhakijoille tai kotouttamiskoulutusta tarjoavilla tahoilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta panostaa kotouttamiseen digitaalisia teknologioita hyödyntämällä.  Oman mielenkiintoisen lisänsä tuovat yksityiseltä sektorilta nousevat sosiaalista mediaa hyödyntävät kotoutumista tukevat palvelut.

Internetin, sosiaalisen median ja mobiiliapplikaatioiden hyödyntäminen ei tarjoa yleispätevää ratkaisua kaikille. Näiden teknologioiden tarjoamien hyödyntämismahdollisuuksien tunteminen on kuitenkin entistä tärkeämpää  turvapaikanhakijoiden varhaisen kotoutumisen ja oleskeluluvan saaneiden kotoutumisen nopeuttamiseksi. Tämä on tärkeää paitsi inhimilliseltä kannalta myös taloudellisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten takia.

Maria Merisalo

Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston URMI-tiimissä. Hänen tutkimusaiheensa käsittelee tämän blogin teemoja, joihin liittyen häneltä ilmestyy kirjan kappale URMIn alkuvuodesta 2017 julkaisemassa kirjassa turvapaikanhakijoista.

Alan, K. & S. Imran (2015). The digital divide and social inclusion among refugee migrants. Information Technology & People 28: 2, 344-365.

Codagnone, C. & S. Kluzer (2011). ICT for the social and economic integration of migrants into Europe. JRC Scientific and Technical Reports. European Commission, Luxembourg Publication Office. 80 s. doi:10.2791/53261

Khvorostianov, N., N. Elias & G. Nimrod (2012). ’Without it I am nothing’: The internet in the lives of older immigrants. New Media & Society 14: 4, 583-599.

Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization. Department of Geosciences and Geography A43. Unigrafia, Helsinki, 59 s.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *