Tätä tutkimme

  • Erillään kaupungissa? Kaupungit kestävällä tiellä? URMI:n seminaari- ja työpajakimara takanapäin

    14 joulu 2016
    Kaisa Schmidt-Thomé
    834
    0

    Marraskuun harmaudessa maltettiin hyvin keskittyä kaupungistuneen yhteiskunnan tärkeisiin kysymyksiin. Sekä yhteiskunnallisen eriarvoistumisen tilallinen dynamiikka että kestävän kaupunkikehityksen tavoitehierarkia puhuttivat niin asiantuntijoita kuin suurta yleisöä URMI-hankkeen tapahtumakimaran aikana.  

    Eriytymisestä yhdessä

    Segregaatio tuntuu kiinnostavan yhä useampia toimijoita. Aiheesta kirjoitettu politiikkapaperi poiki useita lehtijuttuja valtakunnalliseen mediaan, ja 28.11.2016 ympäristöministeriössä järjestetty URMI-seminaari houkutteli paikalle laajan osallistujakunnan.

    Läsnäolijoiden moninaisuus yllätti järjestäjät. Etenkin etnisen segregaation tulevaisuus askarruttaa myös kotouttamisen ja monikulttuurisuuden kanssa työskenteleviä tahoja. Myös turvapaikanhakijoiden muuttopäätöksiä yritetään ennakoida. Lyhyellä tähtäimellä on selvää, että negatiivisten turvapaikkapäätösten suma ja Suomen talvi ei ole hyvä yhdistelmä. Astetta pidemmän aikavälin kysymys on, onko turvapaikanhakijoiden ja -saajien lähivuosien tulevaisuus koko Suomen vai pelkästään suurien kaupunkiseutujen kysymys?

    Monien osallistujien mielestä seminaaripäivän parasta antia olivat ulkomaisten asiantuntijoiden puheenvuorot. URMI:n alkutaipale sai Maarten van Hamin ja Tiit Tammarun kansainvälisestä vertailututkimuksesta mainiota sparrausta ja nuotteja tutkimusasetelman kohdistamiseen Suomessa. Tätä tuki myös Katja Vilkaman kommenttipuheenvuoro.

    Roger Andersson kertoi Ruotsin tilanteesta turvapaikanhakijoiden suhteen. Pääsimmekin yhdessä arvuuttelemaan, miten Ruotsin jo ennestään tukalat asuntomarkkinat tulevat jatkossa toimimaan. Työpajaosuudessa kohdistimme katseet Suomeen ja erittelimme segregaation torjumisen haasteita suhteessa ohjauskeinoihin ja läsnäolijoiden työtehtäviin ja näkemyksiin.

    Kestävästi, benchmarkaten?

    Kaupunkivertailuja ja benchmarkkauksia tehdään jatkuvalla syötöllä, mutta vain osaa niistä voi hyödyntää kaupunkien kestävän kehityksen seurannassa. Myös seurantatarpeita on monia: välillä tarvitaan kaikenkattavia pitkän aikavälin muutostarkasteluja, mutta joskus riittää tieto tärkeimpien verrokkikaupunkien mahdollisesta edistyksestä.

    URMI:n 29.11.2016 järjestämässä Kestääkö kauan? -seminaarissa puitiin olemassaolevia vertailuja ja kuultiin kaupunkien kokemuksia ja näkemyksiä niiden käytöstä. Keskustelua pohjustivat tutkimusprofessori Miimu Airaksinen (VTT) ja URMI-hankkeen Kestävyys-työpaketin johtaja professori Marko Joas (Åbo Akademi). Joas kertoi mm. Covenant of mayors -vertailusta ja ihmetteli, miksi suomalaiset kaupungit eivät näytä ottaneen sitä aktiiviseen käyttöön. Perusasetelma tuntui muutenkin olevan se, että suomalaisten kaupunkien tulisi aktiivisemmin kommunikoida tavoitteistaan ja edistymisestään. Kotimaisten verkostojen rinnalla olisi hyvä kuljettaa myös kansainvälistä perspektiiviä.

    Seminaariin kuului myös työpajaosuus, jossa pohdittiin kestävän kehityksen eräänlaisen johtotähden eli hiilineutraaliuden tavoittelun keinoja ja keinojen välistä hierarkiaa. Pohdimme myös, mitkä teemat saattavat olla jäämässä ilmastonmuutoksen varjoon. Työstimme keskusteluista koosteen hankkeen tutkijoille ja työpajaan osallistuneille, mutta koostetta voivat toki hyödyntää kaikki kiinnostuneet. Kysykää tarvittaessa lisätietoja!

    Tilaisuuksissa pidetyt esitykset:

    28.11.2016

    Maarten van Ham & Tiit Tammaru: Increasing Socio-Economic Segregation in European Cities

    Katja Vilkama: Comments and reflections – Segregation: drivers, dynamics and intervention strategies

    Roger Andersson: Refugee immigration to Sweden – national and local challenges facing communities and refugees

    Lisäksi saatavilla on seminaaripäivän taustaesitys, joka sisältää mm. muutamia URMI:n tutkijoiden dioja ja työpajavaiheiden ohjeistukset. Laadimme myös pienen koosteen työpajavaiheen keskusteluista.   

    29.11.2016

    Miimu Airaksinen: Habitat III, globaali näkökulma

    Marko Joas: Kestääkö kauan? – URMI-seminaari asiantuntijoille kaupunkien kestävän kehityksen benchmarkkauksesta

    Kaisu Anttonen: Kommenttipuheenvuoro Tampereelta

    Lisäksi saatavilla tiivis kooste työpaja-aineistosta.

    Seuraava URMI-seminaari järjestetään Tampereella 2.2.2017.

    Continue Reading
  • Digitalisaation mahdollisuudet kotoutumisessa

    13 joulu 2016
    Maria Merisalo
    673
    0

    Internetistä, sosiaalisesta mediasta ja mobiiliapplikaatioista on tullut monin tavoin tärkeitä tiedon ja vuorovaikutuksen kanavia ja palveluita. Niiden kautta ihmiset etsivät ja jakavat tietoa ja ylläpitävät omia sosiaalisia verkostojaan, jotka voivat tuottaa käyttäjilleen hyötyjä, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa.

    Näiden teknologioiden hyödyntäminen on monin tavoin merkityksellistä myös turvapaikanhakijoille alkaen esimerkiksi muuttopäätöksestä ja -matkasta kotimaastaan kohdemaahan, vastaanottokeskuksessa vietettyyn aikaan ja oleskeluluvan saamisen jälkeen kotoutumisessa. Käytännön esimerkkejä hyödyistä on esimerkiksi työpaikan ja koulutusmahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen, sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen tai uuteen asuinympäristöön tutustuminen (esim. Alam & Imran 2015; Khvorostianov ym. 2012). Turvapaikanhakijoiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian peruskäyttötaitojen täydellinen puuttuminen voi merkittävästi haitata yhteiskuntaan sopeutumista, koska näiden taitojen merkitys on läpäissyt länsimaiset yhteiskunnat laajalti (Codagnone & Kluzer 2011).

    Näiden teknologioiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin tietyt resurssit käyttäjiltään. Turvapaikanhakijat ovat heterogeeninen ryhmä, joukossa on mm. luku- ja kirjoitustaidottomia sekä korkeakoulutettuja, ryhmä taloudellisilta, sosiaalisilta ja kulttuurisilta taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Pohdittaessa, miten turvapaikanhakijat voivat hyödyntää esimerkiksi internetiä, sosiaalista mediaa ja mobiiliapplikaatioita, onkin ensin tarkkailtava ja havaittava, kenellä on ja kenellä ei ole mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta näiden teknologioiden hyödyntämiseen (esim. Alam & Imran 2015; Merisalo 2016).

    Kotouttamisen ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtymisen osalta sama pätee viranomaisiin: onko esimerkiksi kunnilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta tuottaa internet-sivuilleen tietoa eri kielillä kunnan tarjoamista palveluista turvapaikanhakijoille tai kotouttamiskoulutusta tarjoavilla tahoilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta panostaa kotouttamiseen digitaalisia teknologioita hyödyntämällä.  Oman mielenkiintoisen lisänsä tuovat yksityiseltä sektorilta nousevat sosiaalista mediaa hyödyntävät kotoutumista tukevat palvelut.

    Internetin, sosiaalisen median ja mobiiliapplikaatioiden hyödyntäminen ei tarjoa yleispätevää ratkaisua kaikille. Näiden teknologioiden tarjoamien hyödyntämismahdollisuuksien tunteminen on kuitenkin entistä tärkeämpää  turvapaikanhakijoiden varhaisen kotoutumisen ja oleskeluluvan saaneiden kotoutumisen nopeuttamiseksi. Tämä on tärkeää paitsi inhimilliseltä kannalta myös taloudellisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten takia.

    Maria Merisalo

    Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston URMI-tiimissä. Hänen tutkimusaiheensa käsittelee tämän blogin teemoja, joihin liittyen häneltä ilmestyy kirjan kappale URMIn alkuvuodesta 2017 julkaisemassa kirjassa turvapaikanhakijoista.

    Alan, K. & S. Imran (2015). The digital divide and social inclusion among refugee migrants. Information Technology & People 28: 2, 344-365.

    Codagnone, C. & S. Kluzer (2011). ICT for the social and economic integration of migrants into Europe. JRC Scientific and Technical Reports. European Commission, Luxembourg Publication Office. 80 s. doi:10.2791/53261

    Khvorostianov, N., N. Elias & G. Nimrod (2012). ’Without it I am nothing’: The internet in the lives of older immigrants. New Media & Society 14: 4, 583-599.

    Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization. Department of Geosciences and Geography A43. Unigrafia, Helsinki, 59 s.

     

    Continue Reading