Blogin kategoriat

  • Maahanmuuttajien määrä kasvaa 70 % – ovatko kunnat valmiina?

    23 tammi 2017
    urmiadmin
    1059
    2

    Kuntien arvion mukaan maahanmuuttajien määrä kasvaa tasaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siitä huolimatta kaikki kunnat eivät ole huomioineet maahanmuuttoa omissa suunnitelmissaan ja strategioissaan.

    Tekemämme kuntakyselyn mukaan lähes kaikki kunnat uskovat maahanmuuttajien määrän kasvavan kunnassa tulevaisuudessa. Muutamassa yksittäisessä vastauksessa tosin oletetaan maahanmuuttajien määrän pysyvän nollassa. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkomailla syntyneitä ja ulkomaalaistaustan omaavia henkilöitä. Kyselyyn vastasi 194 kuntaa.

    Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana ja on osaltaan toiminut Suomen kaupunkien kasvun moottorina. Suuremmissa kaupungeissa odotetaan luonnollisesti määrällisesti suurinta kasvua. Suurin osa maahanmuuttajista asuu Suomessa kaupungeissa, joista Helsinki on ymmärrettävästi suosituin kaupunki. Kaupungeissa on työpaikkoja, palveluita ja sosiaalisia kontakteja. Maahanmuuttajista monet ovat lähtöisin kaupungeista, joten kaupunkiympäristö on heille tuttu. Oli maahanmuuton syy mikä tahansa kaupungeissa on vetovoimaa. Tärkeimmät syyt muuttaa Suomeen ovat opiskelu, työ ja perhesiteet. Kaupunkien omien arvioiden mukaan niissä asuu tällä hetkellä yli 200 000 maahanmuuttajaa. Kaupungit ennakoivat määrän kasvavan noin 130 000 maahanmuuttajalla seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kaupunkien moninaistuminen on siis tulevaisuutta, joka kaupungeissa itsekin nähdään.

    Suuria kasvuodotuksia on myös taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Ensimmäiset arvioivat kasvun olevan jopa 98 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lukuna määrä ei tietenkään yllä kaupunkimaisten kuntien tasolle, kyseessä on noin 20 000 maahanmuuttajaa enemmän nykytilaan verrattuna. Muutos on kuitenkin omalla tavallaan merkittävä. Se voi tuoda esille uusia palvelujen tarpeita tai tarkoittaa kunnan elinvoimaisuuden kasvua ja säilyttää kyläkoulun toiminnan. Se tarkoittaa moninaisuuden lisääntymistä. Maahanmuuttajat näkyvät katuvassa. Muutokset voivat olla positiivisia, toivottuja asioita. Kääntöpuolella voi olla myös negatiivisia kuvia, ristiriitoja, ennakkoluuloja ja rasismia.

    Maahanmuuton kasvu on siis kuntien olettamaa tulevaisuutta, mutta miten näihin suuriin kasvuodotuksiin on kunnissa varauduttu? Kaikista kunnista 38 % ei ole huomioinut maahanmuuttoa lainkaan omissa strategioissaan tai suunnitelmissaan. Toisaalta kaupunkimaisista kunnista lähes kaikki ovat huomioineet maahanmuuton omissa suunnitelmissaan. Voi siis todeta, että kaupungeilla on enemmän kokemusta maahanmuutosta. Kaupungit tietävät ja tunnistavat maahanmuuton vaikutukset ja haluavat ohjata niitä haluamaansa suuntaan. Tässä on kyse ennakoinnista. Isoja laivoja on vaikea kääntää nopeasti, joten reitti pitää olla etukäteen selvillä. Tulevaisuuden suunnittelun avulla voidaan väistää pahimmat karikot. Etukäteen suunnittelemalla kunnat voivat aktiivisesti vaikuttaa maahanmuuttoon, välttää pahimmat hankaluudet ja saada sen tuomat hyödyt kunnan eduksi. Kaikki kunnat eivät vielä ole valmistautuneet. Seuraavassa suunnitelmassa sen voi tehdä.

    Hanna Heino
    Kirjoittaja toimii projektitutkina URMI-hankkeessa Turun yliopistolla. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena on tulevaisuustiedon hyödyntäminen kaupungistumisen näkökulmasta.

    Continue Reading
  • Muuttuvat keskustelut turvapaikanhakijoista

    27 joulu 2016
    Tuomas Martikainen
    11298
    0

    Loppuvuosi 2015 oli suuren draaman aikaa. Syyrian sota, Lähi-idän monenlaiset kriisit ja uskon loppuminen alueen rauhoittumisesta saivat suuren määrän ihmisiä etsimään elämälleen uusia mahdollisuuksia muualta. Eurooppaan alkoi ”valua” ja ”tulvia” tuhansia ja tuhansia turvapaikanhakijoita. Lopulta yli miljoona turvapaikanhakijaa päätyi eri Euroopan maihin.

    Tilanteen kehittymistä seurattiin ensin medioiden välityksellä ja lopulta myös Suomeen alkoi syntyä jonoja raja-asemille, poliisilaitosten eteen ja väkeä kuskattiin busseilla eri puolille maata nopeasti perustettuihin vastaanottokeskuksiin. Maahanmuuttoviraston ja ministeriöiden työntekijöitä, asiantuntijoita ja kansalaisia haastateltiin ja myös turvapaikanhakijat saivat äänensä kuuluviin.

    Alun suuren myötätunnon ja auttamishalun jälkeen julkisen tilan valtasivat ilmiön vastustajat ja huolestuneet poliitikot. Hämmennyksen ja kasvavien turvapaikanhakijoiden määrän keskellä rajoja alettiin sulkea ja aitoja rakentaa. Myötätunto oli vaihtunut pelkoon ja hätäännykseen, vaikka ruohonjuuritasolla auttamisen tahto oli edelleen suuri.

    Talven tultua tulijoiden määrä kääntyi laskuun ja alkoi ihmetys turvapaikkapäätöksistä. Kriteerejä pantiin uusiksi ja entistä harvemmalle oli tarjolla suojaa, sen sijaan paluulippuja oli helpompi saada. Päätöksentekoa luvattiin nopeuttaa, jotta turvapaikanhakijat eivät joutuisi odottelemaan pitkiä aikoja vastaanottokeskuksissa.

    Sitten pohdittiin minne turvapaikan saavat päätyvät. Kuinka siirtyminen kuntiin tapahtuu ja mistä he löytävät asunnon? Kunnat tekivät laskelmia ja arvioita tulijoiden määristä. Turvapaikanhakijoita pyrittiin ohjaamaan lähiseuduille, jotta kaikki eivät päätyisi suuriin kaupunkeihin.

    Kaupungistumisen kelloa pyrittiin kääntämään takaisin, vaikka turvapaikanhakijoille tehdyssä kyselyssä selvisi, että suurin osa oli kaupunkilaisia, jotka halusivat pääkaupunkiseudulle. Aluepoliittinen käänne oli varmaan sillä hetkellä välttämättömyys, mutta samalla toivottiin, että se kuitenkin toimisi. Nähtäväksi jää.

    Kesän 2016 kynnyksellä havahduttiin paperittomien ongelmaan. Entä jos kielteisen päätöksen saaneet eivät palaakaan, vaan jäävät asumaan ystävien, tuttujen ja kylänmiesten luokse? Vastaanottokeskuksista haluttiin kuitenkin pois. Epämääräiset välimiesten asuntomarkkinat vahvistuivat. Kysyntä loi tarjontaa.

    Turvapaikanhakijoihin liittyvät kysymykset pysyivät päivälehtien lehdillä päivästä ja kuukaudesta toiseen. Rikosepäilyt kuumensivat nopeasti tunteet erityisesti sosiaalisessa mediassa. Myös ulkomainen uutisointi huomioitiin herkästi ja etenkin terrori-iskut ja turvapaikanhakijoiden epäilty rooli niissä nousivat otsikoihin.

    Kesän jälkeen uutiset paperittomista jättivät varjoonsa viranomaisten varsinaisen huolenaiheen. Miten kotouttamisjärjestelmä toimii aikaisempaa suurempien määrien kanssa ja mitkä keinot tepsivät parhaiten?

    Uusia ja vanhoja malleja etsittiin ja kokeiltiin. Pohjoismainen ulottuvuus on tässä tärkeä, kuten Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen yhteydessä alkanut hanke pakolaisten kotouttamisen parhaista käytännöistä osoittaa, sillä monissa maissa on pitkällistä osaamista kotoutumisen edistämiseksi.

    Syksyllä 2016 Syyrian sodan jatkuminen ja jahti Isiksen ajamiseksi pois Irakin ja Syyrian alueelta on noussut kansainvälisen uutisoinnin keskiöön, ja suurimman maahanmuuttopaineen helpottaessa Euroopan rajoilla pakolaistilanteen ennakointi on jäänyt osittain taka-alalle. Pakolaistilanne vaikuttaa myös populistiseen, poliittiseen liikehdintään eri puolilla Eurooppaa.

    Vuoden 2017 koittaessa Syyrian kriisi on edelleen vailla lopullista ratkaisua ja monien ihmisten tulevaisuus näyttää toivottomalta. Vuoden nyt vaihtuessa voimme katsoa taaksepäin. Mitä opittiin? Ainakin se, että kansainväliset kriisit koskettavat Eurooppaa hyvin monin eri tavoin. Vaikka pakolaiskriisin ennakointi olisi voinut olla parempaa, niin lopulta lieni sattumaa milloin ja missä muodossa se tarkalleen alkoi. Ja kerran alettua, sen haltuun ottamiseen meni paljon aikaa ja vaivannäköä.

    Vaikka medioista mieliimme jäänyt kuva tuhansien ihmisten vaelluksesta kohti Europan sydänmaita oli pysäyttävä, niin olennaista ymmärtääkseni on lopulta kuinka nämä ihmiset ja heidän lapsensa löytävät paikkansa Euroopasta. Siinä tarvitaan viisasta politiikkaa, eikä yhtä oikeaa vastausta liene olemassa.

     

    Tuomas Martikainen, FT, dosentti, toimii Siirtolaisuusinstituutin johtajana. URMIssa hän johtaa maahanmuuton kokonaisuuteen liittyvää osahanketta, jossa tarkastellaan turvapaikanhakijoiden siirtymistä kuntiin ja suomalaisten kaupunkien segregaation vastaista politiikkaa.

    Continue Reading
  • Erillään kaupungissa? Kaupungit kestävällä tiellä? URMI:n seminaari- ja työpajakimara takanapäin

    14 joulu 2016
    Kaisa Schmidt-Thomé
    762
    0

    Marraskuun harmaudessa maltettiin hyvin keskittyä kaupungistuneen yhteiskunnan tärkeisiin kysymyksiin. Sekä yhteiskunnallisen eriarvoistumisen tilallinen dynamiikka että kestävän kaupunkikehityksen tavoitehierarkia puhuttivat niin asiantuntijoita kuin suurta yleisöä URMI-hankkeen tapahtumakimaran aikana.  

    Eriytymisestä yhdessä

    Segregaatio tuntuu kiinnostavan yhä useampia toimijoita. Aiheesta kirjoitettu politiikkapaperi poiki useita lehtijuttuja valtakunnalliseen mediaan, ja 28.11.2016 ympäristöministeriössä järjestetty URMI-seminaari houkutteli paikalle laajan osallistujakunnan.

    Läsnäolijoiden moninaisuus yllätti järjestäjät. Etenkin etnisen segregaation tulevaisuus askarruttaa myös kotouttamisen ja monikulttuurisuuden kanssa työskenteleviä tahoja. Myös turvapaikanhakijoiden muuttopäätöksiä yritetään ennakoida. Lyhyellä tähtäimellä on selvää, että negatiivisten turvapaikkapäätösten suma ja Suomen talvi ei ole hyvä yhdistelmä. Astetta pidemmän aikavälin kysymys on, onko turvapaikanhakijoiden ja -saajien lähivuosien tulevaisuus koko Suomen vai pelkästään suurien kaupunkiseutujen kysymys?

    Monien osallistujien mielestä seminaaripäivän parasta antia olivat ulkomaisten asiantuntijoiden puheenvuorot. URMI:n alkutaipale sai Maarten van Hamin ja Tiit Tammarun kansainvälisestä vertailututkimuksesta mainiota sparrausta ja nuotteja tutkimusasetelman kohdistamiseen Suomessa. Tätä tuki myös Katja Vilkaman kommenttipuheenvuoro.

    Roger Andersson kertoi Ruotsin tilanteesta turvapaikanhakijoiden suhteen. Pääsimmekin yhdessä arvuuttelemaan, miten Ruotsin jo ennestään tukalat asuntomarkkinat tulevat jatkossa toimimaan. Työpajaosuudessa kohdistimme katseet Suomeen ja erittelimme segregaation torjumisen haasteita suhteessa ohjauskeinoihin ja läsnäolijoiden työtehtäviin ja näkemyksiin.

    Kestävästi, benchmarkaten?

    Kaupunkivertailuja ja benchmarkkauksia tehdään jatkuvalla syötöllä, mutta vain osaa niistä voi hyödyntää kaupunkien kestävän kehityksen seurannassa. Myös seurantatarpeita on monia: välillä tarvitaan kaikenkattavia pitkän aikavälin muutostarkasteluja, mutta joskus riittää tieto tärkeimpien verrokkikaupunkien mahdollisesta edistyksestä.

    URMI:n 29.11.2016 järjestämässä Kestääkö kauan? -seminaarissa puitiin olemassaolevia vertailuja ja kuultiin kaupunkien kokemuksia ja näkemyksiä niiden käytöstä. Keskustelua pohjustivat tutkimusprofessori Miimu Airaksinen (VTT) ja URMI-hankkeen Kestävyys-työpaketin johtaja professori Marko Joas (Åbo Akademi). Joas kertoi mm. Covenant of mayors -vertailusta ja ihmetteli, miksi suomalaiset kaupungit eivät näytä ottaneen sitä aktiiviseen käyttöön. Perusasetelma tuntui muutenkin olevan se, että suomalaisten kaupunkien tulisi aktiivisemmin kommunikoida tavoitteistaan ja edistymisestään. Kotimaisten verkostojen rinnalla olisi hyvä kuljettaa myös kansainvälistä perspektiiviä.

    Seminaariin kuului myös työpajaosuus, jossa pohdittiin kestävän kehityksen eräänlaisen johtotähden eli hiilineutraaliuden tavoittelun keinoja ja keinojen välistä hierarkiaa. Pohdimme myös, mitkä teemat saattavat olla jäämässä ilmastonmuutoksen varjoon. Työstimme keskusteluista koosteen hankkeen tutkijoille ja työpajaan osallistuneille, mutta koostetta voivat toki hyödyntää kaikki kiinnostuneet. Kysykää tarvittaessa lisätietoja!

    Tilaisuuksissa pidetyt esitykset:

    28.11.2016

    Maarten van Ham & Tiit Tammaru: Increasing Socio-Economic Segregation in European Cities

    Katja Vilkama: Comments and reflections – Segregation: drivers, dynamics and intervention strategies

    Roger Andersson: Refugee immigration to Sweden – national and local challenges facing communities and refugees

    Lisäksi saatavilla on seminaaripäivän taustaesitys, joka sisältää mm. muutamia URMI:n tutkijoiden dioja ja työpajavaiheiden ohjeistukset. Laadimme myös pienen koosteen työpajavaiheen keskusteluista.   

    29.11.2016

    Miimu Airaksinen: Habitat III, globaali näkökulma

    Marko Joas: Kestääkö kauan? – URMI-seminaari asiantuntijoille kaupunkien kestävän kehityksen benchmarkkauksesta

    Kaisu Anttonen: Kommenttipuheenvuoro Tampereelta

    Lisäksi saatavilla tiivis kooste työpaja-aineistosta.

    Seuraava URMI-seminaari järjestetään Tampereella 2.2.2017.

    Continue Reading
  • Digitalisaation mahdollisuudet kotoutumisessa

    13 joulu 2016
    Maria Merisalo
    589
    0

    Internetistä, sosiaalisesta mediasta ja mobiiliapplikaatioista on tullut monin tavoin tärkeitä tiedon ja vuorovaikutuksen kanavia ja palveluita. Niiden kautta ihmiset etsivät ja jakavat tietoa ja ylläpitävät omia sosiaalisia verkostojaan, jotka voivat tuottaa käyttäjilleen hyötyjä, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa.

    Näiden teknologioiden hyödyntäminen on monin tavoin merkityksellistä myös turvapaikanhakijoille alkaen esimerkiksi muuttopäätöksestä ja -matkasta kotimaastaan kohdemaahan, vastaanottokeskuksessa vietettyyn aikaan ja oleskeluluvan saamisen jälkeen kotoutumisessa. Käytännön esimerkkejä hyödyistä on esimerkiksi työpaikan ja koulutusmahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen, sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen tai uuteen asuinympäristöön tutustuminen (esim. Alam & Imran 2015; Khvorostianov ym. 2012). Turvapaikanhakijoiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian peruskäyttötaitojen täydellinen puuttuminen voi merkittävästi haitata yhteiskuntaan sopeutumista, koska näiden taitojen merkitys on läpäissyt länsimaiset yhteiskunnat laajalti (Codagnone & Kluzer 2011).

    Näiden teknologioiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin tietyt resurssit käyttäjiltään. Turvapaikanhakijat ovat heterogeeninen ryhmä, joukossa on mm. luku- ja kirjoitustaidottomia sekä korkeakoulutettuja, ryhmä taloudellisilta, sosiaalisilta ja kulttuurisilta taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Pohdittaessa, miten turvapaikanhakijat voivat hyödyntää esimerkiksi internetiä, sosiaalista mediaa ja mobiiliapplikaatioita, onkin ensin tarkkailtava ja havaittava, kenellä on ja kenellä ei ole mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta näiden teknologioiden hyödyntämiseen (esim. Alam & Imran 2015; Merisalo 2016).

    Kotouttamisen ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtymisen osalta sama pätee viranomaisiin: onko esimerkiksi kunnilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta tuottaa internet-sivuilleen tietoa eri kielillä kunnan tarjoamista palveluista turvapaikanhakijoille tai kotouttamiskoulutusta tarjoavilla tahoilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta panostaa kotouttamiseen digitaalisia teknologioita hyödyntämällä.  Oman mielenkiintoisen lisänsä tuovat yksityiseltä sektorilta nousevat sosiaalista mediaa hyödyntävät kotoutumista tukevat palvelut.

    Internetin, sosiaalisen median ja mobiiliapplikaatioiden hyödyntäminen ei tarjoa yleispätevää ratkaisua kaikille. Näiden teknologioiden tarjoamien hyödyntämismahdollisuuksien tunteminen on kuitenkin entistä tärkeämpää  turvapaikanhakijoiden varhaisen kotoutumisen ja oleskeluluvan saaneiden kotoutumisen nopeuttamiseksi. Tämä on tärkeää paitsi inhimilliseltä kannalta myös taloudellisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten takia.

    Maria Merisalo

    Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston URMI-tiimissä. Hänen tutkimusaiheensa käsittelee tämän blogin teemoja, joihin liittyen häneltä ilmestyy kirjan kappale URMIn alkuvuodesta 2017 julkaisemassa kirjassa turvapaikanhakijoista.

    Alan, K. & S. Imran (2015). The digital divide and social inclusion among refugee migrants. Information Technology & People 28: 2, 344-365.

    Codagnone, C. & S. Kluzer (2011). ICT for the social and economic integration of migrants into Europe. JRC Scientific and Technical Reports. European Commission, Luxembourg Publication Office. 80 s. doi:10.2791/53261

    Khvorostianov, N., N. Elias & G. Nimrod (2012). ’Without it I am nothing’: The internet in the lives of older immigrants. New Media & Society 14: 4, 583-599.

    Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization. Department of Geosciences and Geography A43. Unigrafia, Helsinki, 59 s.

     

    Continue Reading
  • Asuntopolitiikan keinot eivät riitä segregaation hillitsemiseen

    28 marras 2016
    Timo Kauppinen
    975
    0

    Kaupunkien sisäistä voimakasta alueellista eriytymistä esimerkiksi väestön tulotason tai syntyperän mukaan on tapana pitää epätoivottavana kehityksenä. Etenkin syntyperään perustuvaan etniseen segregaatioon liitetään usein uhkakuvia. Maahanmuuttajataustaisen väestön keskittyminen tietyille alueille nähdään herkästi merkkinä kotoutumisen ongelmista ja tietoisesta hakeutumisesta oman etnisen ryhmän keskuuteen.

    Etnisen segregaation merkitys riippuu kuitenkin siitä, mitkä mekanismit sitä tuottavat. Yksi tällainen mekanismi on matala tulotaso maahanmuuttajien tasaisemman alueellisen sijoittumisen esteenä. Etnisen segregaation kehitys riippuu siis osittain siitä, kuinka maahanmuuttajataustaisen väestön tulotaso kehittyy, ja toisaalta siitä, kuinka tulotason yhteys alueelliseen sijoittumiseen muuttuu.

    Tulotason yhteyttä alueelliseen sijoittumiseen eurooppalaisissa pääkaupungeissa ovat tutkineet URMI-konsortiossa mukana olevat professorit Maarten van Ham ja Tiit Tammaru, ja tämän tutkimuksen tulokset on julkistettu kirjassa Socio-Economic Segregation in European Capital Cities: East Meets West. Tuoreessa URMI-konsortion politiikkapaperissaan he tiivistävät tämän tutkimuksen opetuksia, ja samalla nähdään, millaista kehitys on ollut Suomessa pääkaupunkiseudulla.

    Kirjan ja politiikkapaperin viesti on, että pieni- ja suurituloisten välinen alueellinen eriytyminen vahvistui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä useissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Taustalla on yleisempi jo tätä ennen alkanut tuloerojen kasvu. Kun suurituloiset karkaavat entistä kauemmas pienituloisista taloudellisilta mahdollisuuksiltaan, myös resurssit asuntomarkkinoilla ja se todellisuus, jossa eri tuloryhmät elävät, eriytyvät enemmän. Tämä voi näkyä alueellisten erojen kasvuna.

    Pieni- ja suurituloisten välinen alueellinen eriytyminen on vahvistunut myös Suomessa pääkaupunkiseudulla vuosituhannen alun jälkeen. Tämän kehityksen taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisätutkimusta, ja tätä tullaan tekemään URMI-konsortion tutkimustyössä. Sen voi joka tapauksessa sanoa, että tämä kehitys ei ainakaan helpota tasapainoisen etnisen eriytymisen tavoitteen toteutumista.

    Segregaatio ei ole pelkästään asuntopoliittinen kysymys. Segregaatiokehitykseen vaikuttavat myös muut kuin asuntopoliittiset toimenpiteet. Paikkaan perustuvan politiikan ohella tarvitaan ihmisiin perustuvaa sosiaalista liikkuvuutta edistävää politiikkaa etenkin koulutus- ja työllisyyssektoreilla pyrittäessä vaikuttamaan segregaatiokehitykseen ja alueellisesti eriytyneiden huono-osaisempien väestöryhmien elämäntilanteisiin. Kuten van Ham ja Tammaru toteavat: segregaatio on eriarvoisuuden ja köyhyyden oire, ja köyhyyden vähentämisen tulisi olla politiikan tärkein tavoite.

    Timo Kauppinen

    Timo Kauppinen, VTT, dos., toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaalipolitiikan tutkimusyksikössä. URMI-hankkeessa hän johtaa maahanmuuttoaiheista työpakettia sekä THL:n tutkimusryhmää, joka keskittyy maahanmuuttajien ja pienituloisten asumisoloihin ja alueellisen segregaation dynamiikkaan Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla.

     

    Tutustu politiikkapaperiin tästä suomeksi ja englanniksi.

    Continue Reading
  • Studying citizenship has policy value. How? Read this to find out!

    28 loka 2016
    urmiadmin
    1353
    0

    The key to inclusive societies and cities is political communication among groups. [1] Effective communication works at many levels and in multiple directions, with city dwellers, civil society and cities working together for it. (lisää…)

    Continue Reading
  • Seksikästä STN-tutkimusta…?

    19 loka 2016
    Jussi Jauhiainen
    800
    0

    (lisää…)

    Continue Reading
  • Katseet vuoteen 2039

    28 syys 2016
    Kaisa Schmidt-Thomé
    812
    0

    URMIn sidosryhmätyö käynnistyi seminaarilla 12.9.2016.

    Lähivuosikymmenten kaupungistumiskehitys tapahtuu niin polkuriippuvuuksien hitaasti saattelemana kuin yllättävämpien käänteiden tuottamina nopeina nykäisyinä. Pohdimme 12.9.2016 THL:ssä järjestetyssä seminaarissa yhdessä osallistujien kanssa, mitkä teemat voisivat olla suomalaisen kaupungistumisen kannalta tärkeimpiä. Keräsimme työpajoissa myös aineistoa kaupungistumisen ajureista ja mahdollisista kehityskuluista. Tilaisuus muodosti myös pohjan laajalle ennakointi- ja skenaariotyölle, joka jatkuu läpi URMI-hankkeen.

    (lisää…)

    Continue Reading
  • What After Urbanization?

    29 elo 2016
    Panu Lehtovuori
    870
    0

    Urbanization is a fundamental societal process that reshapes individual and communal fortunes across the globe. When people in big numbers move from country to cities, environment, economy, social life and shared values all change rapidly and in a complex manner.

    (lisää…)

    Continue Reading
  • Kaikki kävi kovin äkkiä

    5 elo 2016
    Kaisa Schmidt-Thomé
    915
    0

    Vuonna 1990 ilmestynyt Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta -kappale toimii alkusoittona URMI-hankkeeseen.

    (lisää…)

    Continue Reading