Ajankohtaista

  • Digitalisaation mahdollisuudet kotoutumisessa

    13 joulu 2016
    Maria Merisalo
    1049
    0

    Internetistä, sosiaalisesta mediasta ja mobiiliapplikaatioista on tullut monin tavoin tärkeitä tiedon ja vuorovaikutuksen kanavia ja palveluita. Niiden kautta ihmiset etsivät ja jakavat tietoa ja ylläpitävät omia sosiaalisia verkostojaan, jotka voivat tuottaa käyttäjilleen hyötyjä, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa.

    Näiden teknologioiden hyödyntäminen on monin tavoin merkityksellistä myös turvapaikanhakijoille alkaen esimerkiksi muuttopäätöksestä ja -matkasta kotimaastaan kohdemaahan, vastaanottokeskuksessa vietettyyn aikaan ja oleskeluluvan saamisen jälkeen kotoutumisessa. Käytännön esimerkkejä hyödyistä on esimerkiksi työpaikan ja koulutusmahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen, sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen tai uuteen asuinympäristöön tutustuminen (esim. Alam & Imran 2015; Khvorostianov ym. 2012). Turvapaikanhakijoiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian peruskäyttötaitojen täydellinen puuttuminen voi merkittävästi haitata yhteiskuntaan sopeutumista, koska näiden taitojen merkitys on läpäissyt länsimaiset yhteiskunnat laajalti (Codagnone & Kluzer 2011).

    Näiden teknologioiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin tietyt resurssit käyttäjiltään. Turvapaikanhakijat ovat heterogeeninen ryhmä, joukossa on mm. luku- ja kirjoitustaidottomia sekä korkeakoulutettuja, ryhmä taloudellisilta, sosiaalisilta ja kulttuurisilta taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Pohdittaessa, miten turvapaikanhakijat voivat hyödyntää esimerkiksi internetiä, sosiaalista mediaa ja mobiiliapplikaatioita, onkin ensin tarkkailtava ja havaittava, kenellä on ja kenellä ei ole mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta näiden teknologioiden hyödyntämiseen (esim. Alam & Imran 2015; Merisalo 2016).

    Kotouttamisen ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin siirtymisen osalta sama pätee viranomaisiin: onko esimerkiksi kunnilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta tuottaa internet-sivuilleen tietoa eri kielillä kunnan tarjoamista palveluista turvapaikanhakijoille tai kotouttamiskoulutusta tarjoavilla tahoilla mahdollisuutta, osaamista ja/tai halukkuutta panostaa kotouttamiseen digitaalisia teknologioita hyödyntämällä.  Oman mielenkiintoisen lisänsä tuovat yksityiseltä sektorilta nousevat sosiaalista mediaa hyödyntävät kotoutumista tukevat palvelut.

    Internetin, sosiaalisen median ja mobiiliapplikaatioiden hyödyntäminen ei tarjoa yleispätevää ratkaisua kaikille. Näiden teknologioiden tarjoamien hyödyntämismahdollisuuksien tunteminen on kuitenkin entistä tärkeämpää  turvapaikanhakijoiden varhaisen kotoutumisen ja oleskeluluvan saaneiden kotoutumisen nopeuttamiseksi. Tämä on tärkeää paitsi inhimilliseltä kannalta myös taloudellisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten takia.

    Maria Merisalo

    Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston URMI-tiimissä. Hänen tutkimusaiheensa käsittelee tämän blogin teemoja, joihin liittyen häneltä ilmestyy kirjan kappale URMIn alkuvuodesta 2017 julkaisemassa kirjassa turvapaikanhakijoista.

    Alan, K. & S. Imran (2015). The digital divide and social inclusion among refugee migrants. Information Technology & People 28: 2, 344-365.

    Codagnone, C. & S. Kluzer (2011). ICT for the social and economic integration of migrants into Europe. JRC Scientific and Technical Reports. European Commission, Luxembourg Publication Office. 80 s. doi:10.2791/53261

    Khvorostianov, N., N. Elias & G. Nimrod (2012). ’Without it I am nothing’: The internet in the lives of older immigrants. New Media & Society 14: 4, 583-599.

    Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization. Department of Geosciences and Geography A43. Unigrafia, Helsinki, 59 s.

     

    Continue Reading
  • Asuntopolitiikan keinot eivät riitä segregaation hillitsemiseen

    28 marras 2016
    Timo Kauppinen
    1664
    0

    Kaupunkien sisäistä voimakasta alueellista eriytymistä esimerkiksi väestön tulotason tai syntyperän mukaan on tapana pitää epätoivottavana kehityksenä. Etenkin syntyperään perustuvaan etniseen segregaatioon liitetään usein uhkakuvia. Maahanmuuttajataustaisen väestön keskittyminen tietyille alueille nähdään herkästi merkkinä kotoutumisen ongelmista ja tietoisesta hakeutumisesta oman etnisen ryhmän keskuuteen.

    Etnisen segregaation merkitys riippuu kuitenkin siitä, mitkä mekanismit sitä tuottavat. Yksi tällainen mekanismi on matala tulotaso maahanmuuttajien tasaisemman alueellisen sijoittumisen esteenä. Etnisen segregaation kehitys riippuu siis osittain siitä, kuinka maahanmuuttajataustaisen väestön tulotaso kehittyy, ja toisaalta siitä, kuinka tulotason yhteys alueelliseen sijoittumiseen muuttuu.

    Tulotason yhteyttä alueelliseen sijoittumiseen eurooppalaisissa pääkaupungeissa ovat tutkineet URMI-konsortiossa mukana olevat professorit Maarten van Ham ja Tiit Tammaru, ja tämän tutkimuksen tulokset on julkistettu kirjassa Socio-Economic Segregation in European Capital Cities: East Meets West. Tuoreessa URMI-konsortion politiikkapaperissaan he tiivistävät tämän tutkimuksen opetuksia, ja samalla nähdään, millaista kehitys on ollut Suomessa pääkaupunkiseudulla.

    Kirjan ja politiikkapaperin viesti on, että pieni- ja suurituloisten välinen alueellinen eriytyminen vahvistui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä useissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Taustalla on yleisempi jo tätä ennen alkanut tuloerojen kasvu. Kun suurituloiset karkaavat entistä kauemmas pienituloisista taloudellisilta mahdollisuuksiltaan, myös resurssit asuntomarkkinoilla ja se todellisuus, jossa eri tuloryhmät elävät, eriytyvät enemmän. Tämä voi näkyä alueellisten erojen kasvuna.

    Pieni- ja suurituloisten välinen alueellinen eriytyminen on vahvistunut myös Suomessa pääkaupunkiseudulla vuosituhannen alun jälkeen. Tämän kehityksen taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisätutkimusta, ja tätä tullaan tekemään URMI-konsortion tutkimustyössä. Sen voi joka tapauksessa sanoa, että tämä kehitys ei ainakaan helpota tasapainoisen etnisen eriytymisen tavoitteen toteutumista.

    Segregaatio ei ole pelkästään asuntopoliittinen kysymys. Segregaatiokehitykseen vaikuttavat myös muut kuin asuntopoliittiset toimenpiteet. Paikkaan perustuvan politiikan ohella tarvitaan ihmisiin perustuvaa sosiaalista liikkuvuutta edistävää politiikkaa etenkin koulutus- ja työllisyyssektoreilla pyrittäessä vaikuttamaan segregaatiokehitykseen ja alueellisesti eriytyneiden huono-osaisempien väestöryhmien elämäntilanteisiin. Kuten van Ham ja Tammaru toteavat: segregaatio on eriarvoisuuden ja köyhyyden oire, ja köyhyyden vähentämisen tulisi olla politiikan tärkein tavoite.

    Timo Kauppinen

    Timo Kauppinen, VTT, dos., toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaalipolitiikan tutkimusyksikössä. URMI-hankkeessa hän johtaa maahanmuuttoaiheista työpakettia sekä THL:n tutkimusryhmää, joka keskittyy maahanmuuttajien ja pienituloisten asumisoloihin ja alueellisen segregaation dynamiikkaan Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla.

     

    Tutustu politiikkapaperiin tästä suomeksi ja englanniksi.

    Continue Reading
  • Studying citizenship has policy value. How? Read this to find out!

    28 loka 2016
    urmiadmin
    1928
    0

    The key to inclusive societies and cities is political communication among groups. [1] Effective communication works at many levels and in multiple directions, with city dwellers, civil society and cities working together for it. (lisää…)

    Continue Reading
  • Seksikästä STN-tutkimusta…?

    19 loka 2016
    Jussi Jauhiainen
    1224
    0

    (lisää…)

    Continue Reading
  • Katseet vuoteen 2039

    28 syys 2016
    Kaisa Schmidt-Thomé
    1241
    0

    URMIn sidosryhmätyö käynnistyi seminaarilla 12.9.2016.

    Lähivuosikymmenten kaupungistumiskehitys tapahtuu niin polkuriippuvuuksien hitaasti saattelemana kuin yllättävämpien käänteiden tuottamina nopeina nykäisyinä. Pohdimme 12.9.2016 THL:ssä järjestetyssä seminaarissa yhdessä osallistujien kanssa, mitkä teemat voisivat olla suomalaisen kaupungistumisen kannalta tärkeimpiä. Keräsimme työpajoissa myös aineistoa kaupungistumisen ajureista ja mahdollisista kehityskuluista. Tilaisuus muodosti myös pohjan laajalle ennakointi- ja skenaariotyölle, joka jatkuu läpi URMI-hankkeen.

    (lisää…)

    Continue Reading